Yksityisautoilua saatettaisiin säännöstellä Suomessa, jos energiahana Venäjältä suljettaisiin – katso professorin arvio

Osa EU-maista haluaa kieltää Venäjältä öljyn ja kaasun tuonnin. Pitkällä aikavälillä EU pyrkii katkaisemaan energiariippuvuutensa Venäjästä kokonaan vuoteen 2027 mennessä eli viiden vuoden kuluessa. Muun muassa Saksa varautuu jo kaasutoimitusten katkeamiseen. Maa kertoo nostavansa energiaviranomaisten valmiustilaa sekä perustavansa kriisiryhmän seuraamaan tilannetta.

Aalto-yliopiston energia-asiantuntijalta Peter Lundilta kysyttiin Viiden jälkeen -ohjelmassa, mitä tapahtuisi sellaisessa kuvitteellisessa tilanteessa, että energiahana Venäjältä Suomeen katkaistaisiin nyt. Hänen mukaansa Suomi olisi aika lailla omillaan.

– Oletettavasti kaikki muutkin Euroopan maat tekisivät niin, ja silloin puhuttaisiin suuresta energiashokista. Jokainen pyrkisi turvaaman omat energiaresurssina ja Suomi ei välttämättä saisi muualta energiaa, vaan meidän pitäisi toimia sillä, mitä meillä on, Lund sanoi.

Mallia säännöstelyyn 70-luvun öljykriisistä?

Lund sanoo Suomen olevan omavaraisin sähkön tuotannossa. Sen sijaan öljyn riittävyyden kanssa voisi tulla ongelmia, mikä saattaisi näkyä yksityisautoilun rajoittamisena. 

– Liikenne turvautuu lähes kokonaan bensaan ja öljyyn. Meillä on varmuusvarastoja, jotka riittäisivät noin viideksi kuukaudeksi. Oletettavasti niitä ei kuitenkaan tultaisi täysimääräisesti käyttämään. Silloin saatetaan joutua säännöstelemään, että yhteiskunnan keskeiset toiminnot jatkuvat. Ehkä silloin käytettäisiin enemmän joukkoliikennettä ja vähennettäisiin yksityisautoilua.

Yksi esimerkki yksityisautoilun vähentämisen mallista on Euroopasta öljykriisin aikaan 1970-luvulta. Silloin yksityisautoilijat saivat ajaa vain joka toinen päivä, riippuen loppuiko rekisterinumero parilliseen vai parittomaan numeroon.

Teollisuus saisi tuta energiashokista 

Lundin mukaan Venäjän energiahanojen sulkeminen Suomeen iskisi aivan ensimmäisenä maakaasua käyttävään teollisuuteen.

 Maakaasun tuonnissa Suomeen Venäjän osuus oli jopa 97 prosenttia vuonna 2019. Venäläisen öljyn osuus oli tuonnista 88 prosenttia. Seuraavana vuonna eli 2020 Venäjältä tuotavat määrät  laskivat kymmenillä prosenteilla, sillä korona muovasi energiamarkkinoita uusiksi.

– Energian kysyntä putosi ja siitä oli jopa ylitarjontaa maailmalla. Energiaa oli helppo ostaa eri puolilta halvalla, Lund sanoi.

Otsikkoa muokattu 31.3. klo 7.37.

Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta

Lue myös: MTV Brysselissä: Venäläisestä tuontienergiasta irrottautuminen  ja energian hinta esillä EU-huippukokouksessa