Euroopassa kärvistellään energiakriisin keskellä. Helppoja keinoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole.
Sähkön korkea hinta johtuu monesta tekijästä. Tärkein niistä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä syntynyt hintashokki.
Euroopassa on tähän asti nautittu halvasta venäläisestä energiasta, ja rakennettu oikeastaan koko järjestelmä sen ehdoilla, sanoo vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen Aalto yliopiston taloustieteen laitokselta.
Hinnannousussa näkyy myös odotukset siitä, että tilanne voi kehittyä talven tullen vielä huonompaan suuntaan, etenkin Suomea eteläisemmässä Euroopassa. Energiakauppaa kun käydään niin sanotuilla johdannaismarkkinoilla, eli tulevan talven tai tulevien vuosien hintatasoilla.
Odotukset vaikeasta talvesta johtuvat kahdesta tekijästä. Ensinnäkin sähköntuotannossa käytettävä kaasu on nyt todella kallista.
Toiseksi hintaa nostaa se, että sähköstä on yksinkertaisesti niukkuutta. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
Kysyntä ja tarjonta
Normaalitilanteessa sähkön hinta määräytyy kuluttajalle markkinamekanismien kautta. EU:ssa on luotu yhteiset vapaat markkinat sekä sähkölle että kaasulle.
Markkinoilla on kaksi tehtävää, Vehviläinen sanoo. Yhtäältä se, että miten tavara, tässä tapauksessa sähkö jaetaan halukkaiden kesken. Siis tuttu kysynnän ja tarjonnan laki. Mitä enemmän sähköä on saatavilla, sitä halvempaa se on.
Toisaalta kun hinta nousee, se luo kannusteet investointeihin, jotta hinta saadaan jälleen tulevaisuudessa laskemaan.
Sähkö on kuitenkin välttämättömyyshyödyke, jota ihminen tarvitsee elääkseen. Kun nyt nähtävän kaltainen shokki iskee markkinoille, hinta voi karata pilviin.
Hintakatto rajana
Aivan korkeimpiin pilvikerroksiin hinnan ei kuitenkaan anneta karata, sillä sähkölle on asetettu hintakatto Euroopan unionissa. Se tarkoittaa sitä, että lyhytaikaisessa poikkeustilanteessa sähkön hinta ei voi nousta yli tietyn rajan.
Hintakatto on tällä hetkellä EU:ssa 4000 euroa megawattitunnilta eli 4 euroa/kWh. Vertailun vuoksi tällä hetkellä pörssisähkön hintapiikit yltävät ennätyslukemiin, jotka nekin ovat vain neljäsosa hintakatosta.
EU:n hintakatto on pian nousemassa viiteentuhanteen euroon, sillä hintakaton nostaminen taustalla on automaatti, josta on sovittu normaalioloissa. Nyt kuitenkin pohditaan pitäisikö ja voisiko hintakattoa sen sijaan laskea, jotta kuluttajat selviävät energiakriisin keskellä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi keskiviikkona, että hallitus on valmis tarkastelemaan budjettiriihessä myös Suomen sisäistä hintakattoa. Rajan suuruudesta ei keskiviikkona kerrottu mitään.
Lue myös: MTV Uutisten tieto sähkötuesta: Omavastuu 500 euroa kuussa ja 60 prosentin hyvitys ylimenevästä osasta
Kymppitonnin laskuja
Hintakaton toiminnasta Vehviläisellä on esimerkki. Viime vuoden helmikuussa Yhdysvaltain Texasissa talvimyrsky leikkasi ison osan sähköntuotannosta hetkellisesti, kun alueella ei ollut varauduttu pakkasiin.
Sen seurauksena Texasissa jouduttiin turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin, jotta koko järjestelmä ei romahtaisi. Silloin kun sähköä sai, siitä maksettiin Texasin hintakaton verran eli 9 dollaria kilowattitunnilta.
– Osa kuluttajista sai yli 10 000 taalan sähkölaskuja kuukaudessa. Siellä puhuttiin muutamista päivistä, Vehviläinen kertoo.
Epätavallinen vieras, talvi, aiheutti sähköpulan Texasissa helmikuussa 2021.
Jos tilanne jatkaa heikkenemistä, sama voi Vehviläisen mukaan olla Euroopassa edessä tulevana talvena pitkäkestoisesti, ei vain muutamien päivien osalta.
– Silloin monien eurojen kilowattitunnin hinnat voisivat jatkua pitkiä aikoja, viikkotolkulla tai toistuvasti useiden kuukausien aikana.
Halpoja sopimuksia voimassa
Suomessa sähkön myyntimarkkinoilla on ollut kansainvälisesti vertailtuna kohtuullisen paljon kilpailua. Yritykset ovat tehneet pieniä voittoja, mikä näkyy nyt vaikeassa markkinatilanteessa konkursseina ja kiinteiden sopimusten myynnin lopettamisina.
Kuluttajat ovat Suomessa tykänneet kiinteähintaisista sopimuksista vuoden–kahden päähän, jolloin hinta on ollut edes jossain määrin tiedossa. Joillekin tämä sopimuskäytäntö on nyt energiakriisin keskellä pienoinen lottovoitto.
– Nämä ovat vähän sellaiset arpajaiset, että minä hetkenä olet sattunut sopimuksen tekemään ja oletko valinnut vuoden vai kaksi, Vehviläinen toteaa.
Vanhoja, halpoja sopimuksia on edelleen voimassa, mutta erään laskelman mukaan niitä umpeutuu joka päivä tuhansia.
– Ne ihmiset joutuvat nyt sitten kohtaamaan todellisuuden suoraan.
Kaikki kantavat kortensa kekoon?
Tilanne on eittämättä erikoinen. Kiinteähintaisen halvan sopimuksen oikeaan aikaan solminut kansalainen voi käytännössä kuluttaa sähköä mielin määrin samaan aikaan, kun viereisessä omakotitalossa mietitään toppatakit päällä, mistä saada juustoa leivälle.
Vehviläisen mukaan paras tapa olisi saada aikaiseksi järjestely, jossa kaikki sopimusmuodosta riippumatta joustaisi sähkönkulutuksessaan pientä kannustinta vastaan.
– Jos olet valmis laittamaan sähkölämmityksen pois päältä tunniksi tiettyyn aikaan, niin sinulle maksettaisiin joku korvaus.
Apua olisi Vehviläisen mukaan jo siitä, että isosta joukosta löytyisi edes osa, joka olisi valmis joustamaan. Tällaisen mallin käyttöönotto ei kuitenkaan ole helppoa.
Tilanteeseen pitää siis puuttua muilla keinoin, joista ääritilanteessa yksi olisi jo julkisuudessa pelotellut pakotetut sähkökatkot. Aivan kuten Texasissa helmikuussa 2021, tosin rajaamalla hinnat selvästi alemmalle tasolle.
Lue myös: Näin paljon eri sähkölaitteiden käyttö kotona oikeasti maksaa – katso taulukko
9:37
Miten jokainen voi itse säästää sähköä?