Suomalaisasiantuntija uskoo, että Venäjän toimeenpanema liikekannallepano ja ”kansanäänestys” Ukrainalta miehitetyillä alueella herättävät venäläisten keskuudessa suurta huolta. Iso kuva kansan tuntojen muutoksesta näkyy jo maan ulkorajoilla, myös Suomessa.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
Venäjän neljällä Ukrainalta valtaamalla alueella on parhaillaan käynnissä niin sanottu kansanäänestys. Venäjä aloitti perjantaina ”äänestykset” alueilla liittääkseen ne itseensä.
Lumeäänestys Zaporizhzhjassa, Luhanskissa, Donetskissa ja Hersonissa päättyy huomenna tiistaina, ja tuloksia odotetaan viimeistään keskiviikkona.
Lue myös: Meduza: Venäjä alkaa rajoittaa sotaikäisten miesten maasta poistumista
"Miehitysjoukkojen pakottama symbolinen akti"
MTV Uutisten maailma- ja kotimaatoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki toteaa MTV:n Uutisaamussa, että kun ääniä haetaan aseella uhaten, demokratia on varsin kaukana.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kuvaa äänestyksiä ”miehitysjoukkojen pakottamaksi symboliseksi aktiksi”, jossa ihmiset pakotetaan hyväksymään miehittäjien valta.
– Tuloshan on jo itsestäänselvä, hän huomauttaa.
Mielenkiintoista erillisalueiden kansanäänestyksissä on muun muassa se, että niihin voi osallistua myös Venäjän pääkaupungissa Moskovassa.
– Näennäisesti on kyse siitä, että sinne paenneet ihmiset voivat kotiseutunsa kohtalosta äänestää, Kivimäki selvittää.
Aseistautuneet joukot keränneet äänestyslipukkeita
Uutistoimistojen mukaan aseistautuneet venäläisjoukot ovat kiertäneet viikonloppuna ovelta ovelle keräämässä äänestyslipukkeita Ukrainalta valtatuilla alueilla.
Kivimäki ihmettelee sitä, onko Venäjällä oikeasti resursseja alkaa vangita ja tuomita äänestämästä kieltäytyviä kansalaisia.
Kangaspuron mukaan nämä toimet ovat näytösluonteisia, pelotteluksi tehtyjä performansseja.
– Tällaisia yksilöiden kannalta karmeita kohtaloita, että vangitaan esimerkiksi pelotukseksi muille, (voidaan nähdä), mutta tuskin Venäjä kauhean paljon voi resursseja sitoa juuri tähän. Sehän on tehtävissä yksinkertaisesti vain ”oikean” tuloksen julistuksella.
Kuka kannattaa liittymistä ja kuka ei?
Miten paljon Venäjän valtaamilla alueilla sitten asuu Ukrainan puolella olevia ihmisiä?
Kivimäki arvioi, että heitä alkoi lähteä alueelta jo Krimin valtauksen jälkeen ja tahti on kiihtynyt tämän vuoden puolella.
Kangaspuro toteaa sitä, että Itä-Ukraina, johon kuuluvat Donetsk ja Luhansk, on ollut jo pitkään separatistijoukkojen hallussa ja siellä tilanne on Kivimäen kuvaaman kaltainen. Etelässä tilanne on kuitenkin toinen.
– Venäjän valloittamilla Zaporizhzhjan ja Hersonin alueilla on vuorenvarmasti ihmisiä, jotka eivät ole yksinkertaisesti päässeet karkuun. Myös separatistitasavaltojen puolelle on jäänyt ihmisiä, joilla ei ole muuta paikkaa minne mennä, ei ole ollut resursseja lähteä.
– Meidän ei täältä käsin ole hyvä lähteä kategorisoimaan määrittelemään sitä, minkämielisiä kukakin on, kun kysymys on kuitenkin miehitetyistä alueista.
Lue myös: Mika Aaltola: "Venäjällä on alkamassa puhdistus"
"Taistelujen kumu vaikuttaa mielialoihin"
Ukrainalla on Kangaspuron mukaan tällä hetkellä erittäin suuri tarve osoittaa miehitetyillä alueilla oleville ihmisille, että maan armeija on vapauttamassa niitä.
Muun muassa siksi presidentti Volodymyr Zelenskyi on painottanut julkisuudessa taistelujen etenemistä valloitetuilla alueilla.
– Taistelujen kumu vaikuttaa ihmisten mielialoihin. Vaikea tehtävä alueiden vapauttaminen oikeasti on Ukrainalle.
Kivimäki toteaa, että Zelenskyi toivoo kaaoksen tunnun ja äänestyksen laittomuuden välittyvän myös venäläisyleisölle.
– Äänestykset on tarkoitettu pääosin venäläiselle kotiyleisölle; Vladimir Putin pyrkii laillistamaan omaa toimintaansa oman yleisönsä edessä, Kivimäki arvioi.
Kivimäki uskoo, että viesti äänestysten laittomuudesta on venäläisille myös välittynyt.
– Erikoisoperaatiostahan Venäjällä on tähän asti puhuttu, mutta nyt kun yhtäkkiä aletaan puhua liikekannallepanosta ja jokainen venäläinen, jolla on lähipiirissä esimerkiksi nuoria miehiä, joutuu pohtimaan, onkohan se hän, joka joutuu kohta lähtemään, tilanne on muuttunut aika tavalla.
Kangaspuro muistuttaa, että venäläiset osaavat lukea myös rivien välistä.
– Jos johto toistaa sitä, että ollaan sodassa länttä vastaan ja pannaan voimaan rajoitettu liikekannallepano, aika harva enää uskoo, että se jää rajoitetuksi.
– Se on sitten toinen asia, kuinka paljon venäläiset saavat tietoa kansanäänestyksistä. Iso kuva liikekannallepanosta näkyy meidän rajoillamme ja monella muullakin rajalla.
Lue myös: Suomeen saapui viikonloppuna lähes 17 000 venäläistä
"Sota on kriisissä"
Kangaspuron mukaan Venäjän nyt ottama askel liittää alueet itseensä on hyvin vaarallinen.
– Se tuskin herättää sellaista euforiaa kuin Krimin liittäminen. Todennäköisesti se herättää sen sijaan suurta huolta. Oletusarvo on, että myös mobilisaatio kiihtyy. Se ei kaikkien tietojen mukaan ole sujunut kuin Strömsössä. Sodan jatkaminen, miehitys ja sotajoukotkin jossain määrin alkavat olla kriisissä, mikä todennäköisesti lisää painetta Venäjällä.
– Kansainvälisesti se tuottaa jopa vaarallisen tilanteen. Jatkossa Venäjän tulkinnan mukaan, niin laiton kuin se onkin, he puolustavat (miehitetyillä alueilla) omaa kotimaataan ja voivat käyttää kaikkia mahdollisia aseita. Silloin me olemme lännessä uudessa strategisessa asetelmassa.