Jos kotona ei puhuta suomea, putoaa koulussa kärryiltä – syrjäytyminen vaarassa jatkua sukupolvesta toiseen

Yli 60 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista on muun muassa niin huono lukutaito, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään, kertoo tuore tutkimus. 

Opetusalan Ammattijärjestön koulutuspolitiikan päällikön Jaakko Salon mukaan tulos on merkittävä. Tutkimus toi esiin kaksi merkittävää tekijää: sen, kuinka opiskelija hallitsee opetuskielen sekä sen, kuinka opiskelijan perheen sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimiseen, Salo toteaa. 

Tutkimuksen tulos on Salon mukaan jatkumoa oppimistulosten heikentymiselle Suomessa. 

– Oppimistulokset ovat laskeneet erilaisten selvitysten mukaan jo liki 20 vuotta ja erittäin heikosti osaavien osuus on kasvanut jo pitkään. 

Helsinkiläisen Merilahden peruskoulun opettajaa Maija Tuovista tutkimustulokset eivät yllättäneet. Koulun noin 800 oppilaasta noin 60 prosenttia on maahanmuuttotaustaisia. Tuovisen mukaan opettajat ovat tietoisia oppimisen ja lukutaidon huonosta tasosta, sillä se näkyy koulupäivien arjessa. Eräs selittävä tekijä voi Tuovisen mukaan olla se, että kielen oppiminen vie aikaa.

– On aika iso paketti oppia lyhyessä ajassa oppisisältöjä ja suomea.  

Hänestä toisaalta on ymmärrettävää, että jos kotona ei puhuta suomea ja ainoa paikka, jossa oppilas pääsee harjoittamaan vierasta kieltä, on koulu, niin oppimiseen tarvitaan enemmän aikaa. 

"Kodilla valtavan suuri merkitys"

Sama koskee Tuovisen mukaan myös toisen polven maahanmuuttajia eli heitä, jotka ovat syntyperäisiä suomalaisia, mutta joiden vanhemmat ovat muualta kuin Suomesta. 

– Vaikka he ovat syntyneet Suomessa, niin kotikieli saattaa olla joku muu. Ja jos kotona ei, vaikka kannusteta lukemiseen tai vanhemmat eivät pysty auttamaan, niin oppiminen eriytyy. 

Tutkimuksen mukaan toisen polven maahanmuuttajista noin 40 prosentilla oli vaikeuksia oppimisessa.

– Kodilla on valtavan suuri merkitys, miten se pystyy tukemaan oppimista, Salo komppaa. 

Hänestä ilmiössä on kyse myös siitä, kuinka Suomi yhteiskuntana auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan osaksi yhteiskuntaa. 

– Tässä on vähän se uhka, että syntyy ylisukupolvista niin kutsuttua osattomuutta ja syrjäytymistä.  

Salo ja Tuovinen toteavat, että tukea oppimiseen tarvitaan lisää niin koululta kuin Suomeltakin. 

Lue lisää: Tutkimus: Yli puolella maahanmuuttajataustaisista oppilaista liian huono lukutaito