Joka vuosi noin 40 000 ihmistä saa Suomessa luovutettua verta. Sitä kuljetetaan joka päivä sairaaloihin ympäri maata linja-autoilla, lentokoneilla ja jopa takseilla. Luovuttajia tarvittaisiin enemmänkin.
Verta luovutti Suomessa viime vuonna noin 110 000 ihmistä. Se vastaa reilua kolmea prosenttia suomalaisista luovutusikäisistä. Tähtäimen olisi hyvä olla noin viidessä prosentissa.
– Isompi reservi toisi verenluovutustoimintaan enemmän joustavuutta ja varmuutta silloinkin, jos tulee pandemia tai jokin muu uhka, SPR:n Veripalvelun verenluovutuksen johtaja Johanna Castrén sanoo.
Keskimäärin ne, jotka luovuttavat verta, tekevät niin noin 1,5 kertaa vuodessa. Ensikertalaisista ensimmäisen vuoden aikana luovuttajaksi palaa noin 46 prosenttia.
– Veripalvelun tavoitteena on vähintään 20 000 uutta luovuttajaa joka vuosi. Silloin luovuttajakunta pysyy vähintään samankokoisena kuin nyt tai jopa hieman kasvaa.
Lue myös: Asiantuntija: Noin joka kolmas verenluovutus pelastaa hengen – nämä kaksi veriryhmää ovat kysytyimpiä
Verenluovuttajakunnan riittävyyteen liittyy myös geeniperimä.
– Verenluovutus on Suomessa ja monessa muussa maassa aika kulttuurisidonnainen traditio. Tulevaisuudessa me tarvitsemme monimuotoisemman luovuttajakunnan voidaksemme tarjota sairaaloille kaiken niiden tarvitseman veren. Tämä on asia, jonka kanssa kaikki Euroopan maat kamppailevat, Castrén sanoo.
– Optimaalista olisi, että luovuttajakunta olisi perimältään ihan yhtä rikasta kuin sairaaloissa olevat potilaat. Punasolujen ominaisuudet ovat periytyviä, ja on tilanteita, joissa pitää hyvinkin tarkkaan määrittää, millaisia punasoluja kukin potilas tarvitsee, Castrén selittää.
Mihin luovutettu puoli litraa riittää?
Veripalvelu rakentaa varastonsa perustuen pitkän aikavälin tietoon veriryhmien ja -valmisteiden keskimääräisestä kulutuksesta.
Lue myös: Toimittaja kokeili millaista on luovuttaa verta: "Se kävi yllättävän nopeasti – veri oli pussissa alle 10 minuutissa"
– Se lähtee siitä, mitä sairaalat tilaavat tai miten ne ennakoivat omaa toimintaansa. Ihan sellaista tietoketjua ei ole, että näkisimme reaaliaikaisesti, että nyt vaikka HUSissa on käytetty paljon B-veriryhmää ja tarvitaan lisää, Castrén sanoo.
Verta voi luovuttaa kerrallaan noin 500 millilitraa. Tämä yksi puolen litran pussi jaetaan kolmeen osaan: punasoluihin, verihiutaleisiin ja plasmaan. Castrénin mukaan on hyvin vaikea määritellä, mihin yksi tällainen luovutuspussi "riittää".
– Potilaskohtaisessa tarpeessa on valtava vaihtelu. Joku voi tarvita yhden punasoluyksikön, toinen kymmeniä tai satoja yksiköitä yhdessä hoitojaksossa, Castrén sanoo.
Luovutettu veri menee yleisimmin onnettomuuksien uhreille, syöpä- ja leikkauspotilaille, keskoslapsille sekä synnyttäneille äideille.
– Tyypillisesti paljon verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi verisyöpien tukihoidossa. Toisaalta vaikka suunnitellussa lonkkaproteesileikkauksessa, jossa tulee verenvuotoa, voidaan pärjätä yhdelläkin pussilla.
Verta kuljetetaan kiiretilanteessa jopa taksilla
Veripalvelulla on kymmenen kiinteää verenluovutuspistettä, jotka jakautuvat yhdeksälle paikkakunnalle Oulusta Espooseen. Lisäksi Veripalvelu järjestää vuosittain erikseen noin tuhat verenluovutustilaisuutta Rovaniemeltä Hankoon.
– Vaikka väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, niin verenluovuttajista suhteessa yhtä iso osa ei ole pääkaupunkiseudulta.
Kaikki luovutettu veri kuljetetaan Veripalvelun päätoimipisteeseen Vantaan Vehkalaan, josta käsin verivalmisteiden tuotanto ja jakelu sairaaloihin hoidetaan.
– Tämä on logistisestikin aika iso häkkyrä. Verta kuljetetaan tänne yön yli, valmistetaan päivän aikana ja sitten jaetaan tarpeen mukaan ympäri maata. Vaikka verta luovutetaan vain arkipäivisin, valmisteita lähetetään meiltä sairaaloihin joka päivä linja-autoilla, lentokoneilla ja kiiretilanteissa taksilla, Castrén kertoo.
Lue myös: Viivistä tuli kantasoluluovuttaja siskolleen – nyt hän kannustaa kaikkia ryhtymään luovuttajiksi
Milloin luovuttajia kutsutaan henkilökohtaisesti?
Castrénin mukaan Suomessa ei ole koskaan käynyt niin, että jokin veriryhmä olisi kokonaan loppunut varastosta.
Jos verivarasto painuu tiettyjen raja-arvojen alle, Veripalvelu kutsuu luovuttajia henkilökohtaisesti varaston ylläpitämiseksi. Keinoina käytetään tekstiviestejä, sähköposteja ja jopa puhelinsoittoja. Soiton tullessa kyseessä on jonkinlainen erityistilanne.
– Joko silloin tarvitaan juuri jotain tiettyä, harvinaista veriryhmätekijää tai sitten on tapahtunut suuronnettomuus, jonka jäljiltä Veripalvelu haluaa täydentää varastot nopeasti. Esimerkiksi Espoon siltaonnettomuuden yhteydessä toimitimme sairaaloille hyvin nopeasti paljon hätäverta, Castrén selittää.
– Kun on jokin tilanne tai onnettomuus, josta uutisoidaan, ihmiset reagoivat kutsuihin paremmin kuin normaalitilanteessa. Mutta kyllä ylipäätäänkin kutsuihin reagoidaan hyvin ja niillä on vaikutusta siihen, miten luovuttajia saadaan liikkeelle.
Katso myös: Miten verenluovutus etenee?
5:53