Suomen Punaisen Ristin veripalvelu tarvitsee jatkuvasti verenluovuttajia, mutta vaikka auttamisen halu olisi suuri, kaikki eivät verta voi luovuttaa.
Veripalvelun verenluovutuksen johtaja Johanna Castrén kertoo, että verenluovutuksen suosituksia on viimeisen parin vuoden aikana muutettu.
– Vuodesta 2015 lähtien on tutkittu verenluovutuksen ja ihmisen rautatasapainon yhteyttä. Tutkimustulosten perusteella kaksi vuotta sitten näitä suosituksia muutettiin siten, että 18–25-vuotiaat naiset voivat luovuttaa verta vain kerran vuodessa.
Lue myös: Toimittaja kokeili millaista on luovuttaa verta: "Se kävi yllättävän nopeasti – veri oli pussissa alle 10 minuutissa"
Viidestä litrasta kymmenesosa
18–25vuotiailla naisilla on Johanna Castrénin mukaan muihin luovuttajiin nähden selvästi suurempi riski raudanpuutteelle.
– Verenluovutuksen jälkeen annetaan aina luovuttajalle lisärautaa, mutta tämä ryhmä saa luovutuksen jälkeen tupla-annoksen lisärautaa.
– Verenluovutuksessa otetaan verta noin 500 millilitraa. Ihmisessä on kaikkiaan verta noin viisi litraa.
Lue myös: Verenluovutuksen esteisiin lievennyksiä – näistä seikoista huolimatta voi ryhtyä luovuttajaksi
Johanna Castrénin mukaan otettava verimäärä on kaikilla sama, ja luovuttajan täytyy painaa yli 50 kiloa.
– Sen painoisessa ihmisessä verivolyymi on riittävä luovuttamiselle.
Lue myös: Asiantuntija: Noin joka kolmas verenluovutus pelastaa hengen – nämä kaksi veriryhmää ovat kysytyimpiä
Matala hemoglobiini estää verenluovuttamisen
Joskus verenluovutuksen jälkeen voi pyörryttää, mutta Castrénin mukaan itse luovutustilanne voi jännittää, ja päästä huipata sen vuoksi.
– Kun sinusta otetaan verta aika nopealla tahdilla se tuo lisäriskin pyörtymiselle, etenkin jos olet nuori nainen.
Raudanpuute ei siis välttämättä estä verenluovutusta, mutta jos hemoglobiini on hyvin matala, estää se verenluovutuksen kokonaan.
Naisella hemoglobiinin täytyy olla yli 125, että voi luovuttaa verta. Miehellä vastaava luku on 135.
– Ei ole järkevää, että ihmisellä on oireiden tai anemian vuoksi säännöllinen rautakuuri ja luovuttaa verta. Silloin ihminen tarvitsee ne punasolut itse, Castrén kertoo.
Lue myös: Verenluovutus väheni korona-aikana: Euroopan verivarat eivät riitä plasmalääkkeiden tuotantoon – säännöstely voi johtaa hengenvaaraan
Lyhytaikaisiakin esteitä on
Johanna Castrénin mukaan moni vointinsa hyväksi tunteva ihminen soveltuu luovuttajaksi. Anemian lisäksi luovutuksen estää osa sairauksista.
– Esimerkiksi jos on sairastanut aivotapahtuman, kuten aivoverenkiertohäiriön.
Myös todettu sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti ovat esteenä verenluovutukselle. Verenpainetauti ei sellaisenaan ole este, vaikka käytössä on verenpainelääkitys.
Lyhytaikaisia esteitä verenluovuttamiselle ovat tulehdustauti ja keuhkokuume. Synnyttämisen jälkeen täytyy myös odottaa puoli vuotta, ennen kuin voi luovuttaa.
Toistaiseksi vielä myös miesten välinen seksikontakti aiheuttaa neljän kuukauden varoajan. Johanna Castrénin mukaan Fimealta odotetaan parhaillaan tuoretta määräystä, jossa tämä varoaika voitaisiin poistaa.
Lue myös: Miesten välinen seksi ei pian enää ole este veren luovuttamiselle
Castrénin mukaan varoaika on peruja 1980-luvulta Aidsin ilmaantumisen ajalta.
– HIV-tartuntatautirekisteri näyttää, että miesten välisessä seksissä tautiriski on kymmenkertainen verrattuna heteroseksiin. Testimenetelmät ovat kuitenkin kehittyneet vuosikymmenten saatossa, ja pikkuhiljaa on voitu siirtyä lyhyempiin varoaikoihin.
Castrénin mukaan uudet testimenetelmät ovat herkkiä ja taustaselvitysten mukaan on todettu, että varoaikakäytäntö ei ole enää välttämätön.
– Hivin osalta riski liittyy siihen, että jos tartunta on aivan tuore, herkinkään testi ei sitä aivan varhaisvaiheessa pysty löytämään.
Kaikki tieto sukupuolisuhteista perustuu Castrénin mukaan luovuttajan omaan kertomaan.
– Matkustaminenkin voi väliaikaisesti vaikuttaa luovutussoveltuvuuteen. Esimerkiksi malariariskin alueelle matkustaminen estää luovutuksen puoleksi vuodeksi.