Työmarkkinaneuvottelujen pahin kiistakysymys on monilla aloilla riita kilpailukykysopimuksesta. Mitä niin sanotut kiky-tunnit oikeastaan ovat ja mitä niiden poistuminen tarkoittaisi työntekijöille?
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tärkeimpiä hankkeita.
Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa pidennettiin vuosittaista työaikaa 24 tunnilla – ilman työntekijän tulojen nostamista. Kun julkisuudessa puhutaan "kiky-tunneista", kyse on näistä lisätyistä tunneista.
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat nyt keskenään erimielisiä siitä, olivatko kiky-tunnit väliaikainen vai pysyvä lisäys työehtosopimuksiin.
Kiky-tunteja käytetty työhön, liikuntaan ja koulutukseen
Huomioon on otettava se, että kiky-tunnit ovat vaikuttaneet suomalaisten työpäiviin hyvin vaihtelevasti.
Moni ei ole ollut kiky-talkoissa ensinkään. Vuoden 2017 marraskuussa 43 prosenttia palkansaajista ilmoitti kyselyssä, etteivät työajat olleet muuttuneet kilpailunkykysopimuksen myötä mitenkään. Esimerkiksi elintarvike- ja kuljetusala jäivät kikyn ulkopuolelle.
Lukuisilla ammattiryhmillä työtunnit ovat silti lisääntyneet. Muun muassa Yle ja Ilta-Sanomat ovat koostaneet erilaisia käytännön toteutuksia.
Opettajilla 24 tunnin lisäys sijoitettiin kouluttautumiseen ja suunnittelutyöhön. Kaupanmyyjät menettivät lomien ulkopuolisia vapaapäiviä, ja terveyskeskuksissa viikottaisia työtunteja nostettiin tunnilla ja vartilla.
Monin paikoin, esimerkiksi useissa julkisen sektorin töissä, lisäykset toteutettiin pidentämällä jokaista työpäivää kuudella minuutilla.
Kiky-tunnit saivat hikeä virtaamaan myös sorvin ulkopuolella. Uutisoinnissa esiin nousivat esimerkiksi Juuan kunta sekä lasinjalostusyhtiö Glaston ja ohjelmistoyritys Solteq, jotka sijoittivat kiky-tunnit liikuntaan.
Mitä kiky-tuntien poistuminen voisi tarkoittaa?
Yksinkertaisimmillaan kiky-tuntien poistuminen tarkoittaisi sitä, että vuonna 2017 tehdyt lisäykset perutaan.
Työaika lyhenisi jälleen 24 tunnin edestä, olipa kiky-tunnit käytetty sitten varsinaiseen työntekoon, koulutukseen tai liikuntaan.
Toisaalta työehtosopimuksia sorvatessa kyse on aina kokonaisuudesta. Kuluneen työmarkkinafraasin mukaisesti mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.
Mikäli kiky-tunnit lähtisivät, haluaisi työnantajapuoli tietysti kompensaatiota jossakin muussa asiassa. Eri alojen työehtosopimukset rakentuvat lukuisista pienistä tekijöistä, ja kiky-tuntien poistuminen voisi esimerkiksi madaltaa tällä kierroksella tehtäviä palkankorotuksia.
Kiky-tunnit poistuivat päänavauksessa, mutta...
Käynnissä oleva työmarkkinakierros sai päänavauksen tammikuun alussa, kun Teollisuusliitto pääsi neuvotteluissa sopuun Teknologiateollisuuden kanssa.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle linjasi ennen sopimuksen syntyä, että kiky-tunnit voivat jäädä sopimusalalla historiaan, jos jos työntekijäpuoli tulee vastaan palkkojen suhteen.
Neuvottelujen aikana Helle sanoi kiky-tuntien vastaavan 1,4 prosentin säästöä työvoimakustannuksissa.
Liitot saivat neuvottelunsa päätökseen tammikuun alussa, eikä uudessa työehtosopimuksessa ole enää kiky-tunteja. Sopimukseen laadittiin kuitenkin työaikakokeilu, jonka myötä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti 170 tunnilla.
"Suomen mallissa" juuri vientialoilla tehtävien sopimuksien on ajateltu antavan esimerkin ja raamit myöhemmin kierroksella tehtäville sopimuksille.
Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus oli silti poikkeus.
Kiky-tunnit oli kirjattu sopimuksessa erilliseen lisäpöytäkirjaan, joka oli irtisanottavissa ja irtisanottiinkin syksyllä. Suurimmalla osalla aloista lisätunnit ovat sisällä varsinaisessa työehtosopimuksessa, minkä takia ne pysyvät yhä kiistakapulana työmarkkinaneuvotteluissa.
Toistaiseksi rähäkkä kiky-tuntien kohtalosta on yhä täydessä käynnissä työmarkkinapöydissä.