Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytteeseen liittyvässä prosessissa on ollut alusta lähtien kyse suomalaisen oikeusjärjestelmän toimimisesta, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.
Vehkoota syytettiin Oulun entisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Vehkoo tuomittiin Oulun käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa sakkoihin kunnianloukkauksesta, mutta korkein oikeus (KKO) kumosi tuomion tiistaina antamallaan ennakkopäätöksellä.
Poliisi, syyttäjä ja alemmat oikeusasteet eivät Ahon mukaan tarkastelleet tapauksen laajempaa kontekstia.
– (Lokka) oli poliittinen toimija ja käytti jatkuvasti loukkaavaa ja halventavaa kieltä sekä kohdisti häirintää Johanna Vehkoota kohtaan. Järjestelmä ei tunnistanut sitä, vaan poimi sieltä ainoastaan tämän Johanna Vehkoon teon, Aho sanoo.
Lue myös: Johanna Vehkoo KKO:n ratkaisusta kumota tuomio: "Kyse ei ole vain minun sananvapaudestani" – Junes Lokalta lyhyt vastaus tapaukseen
Korkein oikeus on ensimmäinen oikeusaste, joka Ahon mukaan tarkasteli asiaa kokonaisuutena ja tunnisti sen taustat.
– Tämä pakottaa koko oikeusjärjestelmämme, poliisin, syyttäjän ja oikeusasteet pohtimaan paljon analyyttisemmin sitä, miten näitä asioita pitää jatkossa tarkastella. Se pakottaa heidät ikään kuin opettelemaan, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan, koska nyt se on ollut sattumanvaraista. Laki ei ole ollut sama kaikille.
Ahon mukaan journalisteihin kohdistuva maalittaminen on monille, kuten oikeusjärjestelmällemme, yhä uusi asia.
– Ongelmana on nimenomaan se, että tartutaan yksittäisiin sähköposteihin tai puheluihin. Ne ovat yksittäisinä liian keveitä, jotta syyttäjä lähtisi syyttämään niistä tai että tehtäisiin edes esitutkintaa. Niitä pitäisi tarkastella kokonaisuutena, Aho sanoo.