Uutisaamun vieraat analysoivat syitä, miksi korkein oikeus (KKO) hylkäsi toimittaja Vehkoon syytteen.
Korkein oikeus hylkäsi toimittaja Johanna Vehkoon syytteen kunnianloukkauksesta eilen. Vehkoo oli nimitellyt oululaista entistä kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa "rasistiksi", "natsiksi" ja "natsipelleksi" somekirjoituksessaan.
Korkein oikeus päätyi kumoamaan Vehkoolle aiemmin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa annetun tuomion. Vehkoo oli tuomittu sakkorangaistukseen kunnianloukkauksesta.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että Vehkoon kirjoituksessa oli kyse sallitusta arvostelusta, joka kohdistui Lokan julkiseen toimintaan yleistä mielenkiintoa herättävässä aiheessa.
Lue lisää: Johanna Vehkoo KKO:n ratkaisusta kumota tuomio: "Kyse ei ole vain minun sananvapaudestani" – Junes Lokalta lyhyt vastaus tapaukseen
– Korkein oikeus oli ensimmäinen, joka katsoi asiaa kokonaisuutena. Aikaisemmin tarkasteltiin, miten Johanna Vehkoo toimi. Nyt katsottiin myös, miten Junes Lokka toimi, kertoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho Uutisaamussa.
Aho painottaa puheessaan sitä, että korkein oikeus katsoi nimenomaan asiayhteyttä.
Juttu jatkuu videon alla.
5:35
Korkein oikeus kumosi toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion – tästä on kyse
Journalistiliiton puheenjohtajan mukaan ihmisen aiempi käytös vaikuttaa hänen myöhempään kunniansuojaansa. Näin myös tässä tapauksessa.
– Jos itse käyttäytyy epäsovitusti, pitää olla valmis ottamaan samantyylistä käytöstä vastaan, Aho sanoo.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kuitenkin tarkentaa linjaa omalla näkemyksellään.
– En vetäisi johtopäätöstä, että tämä toimisi yksityisten välisissä suhteissa. Kysymys on juuri nyt tällaisesta julkisesta toiminnasta.
– Jos joku henkilö on kovasanainen, niin se ei tarkoita, että saa nimitellä miten sattuu.