Hallituksen leikkaukset vertautuvat lamavuosien toimiin, mutta romuttavatko ne koko hyvinvointiyhteiskunnan? Tutkija vastaa

Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoi tällä viikolla kolmen miljardin euron sopeutustoimista lähivuosille.

Leikkauskohteita ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut.

Lisäksi hallitus hakee lisätuloja korottamalla yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin.

Lue myös: Arvonlisäveron nosto aiheuttaa yllättävän ongelman – kaikki järjestelmät eivät ymmärrä desimaalipilkkua

Toinen leikkausaalto

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari muistuttaa tämän olevan jo hallituksen toinen leikkausaalto.

– Heti hallituskauden alussa se teki muun muassa työttömyysturvaan liittyvät leikkaukset, jotka kohdistuivat pääosin työikäiseen ja -kykyiseen väestöön.

Uudet leikkaukset on Saaren mukaan rakennettu tasapainoisemmin veronkorotusten ja leikkausten kesken. Lisäksi ne kohdistuivat valtaosaltaan nyt muuhun kuin työssäkäyvään väkeen.

Leikkausten mittakaava on suuri, Saari myöntää. Ne rinnastuvat 1990-luvun alun lamavuosien ja Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana tehtyihin toimiin.

Uudistukset ovat hänen mukaansa kuitenkin välttämättömiä.

– Meillä ei tämän jälkeen ole uhkaa joutua EU:n talous- ja rahaliiton edellyttämään alijäämämenettelyyn eikä välitöntä vaaraa joutua luottoluokituksenlaskun kohteeksi alkuvuodesta 2026 tehtävässä seuraavissa arvioinnissa, Saari sanoo MTV Uutisille.

Lue myös: Suomessa on pian EU:n toiseksi korkein arvonlisävero – "Meni vähän överiksi"

Petteri Orpo pahoitteli MTV:llä leikkauksia: "Tämän pitäisi nyt riittää"

Suklaan ja sähköautoilun verotus kiristyy – näistä verotoimista hallitus päätti

Monta hankalaa kokonaisuutta

Hallituksen uusista toimista löytyy Saaren mukaan useita "hankalia kokonaisuuksia", joiden seurauksia on vaikea arvioida.

Ensimmäinen koskee sairaaloiden tehtäväkuvan muutoksia.

– On toistaiseksi epäselvää, miten henkilöstö lähtee liikkumaan ja miten muutos vaikuttaa työmarkkinoihin, henkilöstön satavuuteen ja palvelujärjestelmän toimintaan. Siirtoja tulee, paljon, ja ne ovat monimutkaisia ja niihin liittyy paljon kustannuksia. 

– Hallituksen kärjistävä tapa puhua sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksista ei helpota hyvinvointialueiden uudistamista, Saari huomauttaa.

Toinen epäselvä asia on opiskelijoiden kohtalo.

– Opiskelijat siirretään nyt tehdyn päätöksen mukaan yleisen asumistuen piiristä opiskelijoiden asumislisään. Mutta miten muutos vaikuttaa opiskelijoiden työssäkäyntiin, asumistapoihin ja opintojen kestoon, ja miten muutos liitetään 2025 luvattuun puoliväliriihen tarkasteluun, jossa pitäisi uudistaa muut opintotukietuudet? Saari kysyy.

Lue myös: Opiskelijat raivostuivat hallitukselle: "Ei v**tu taas"

Lue myös: Myrkytyksiä, psykoottista käytöstä, hädänalaisia ihmisiä vessoissa ja rappukäytävissä: Tämä voi olla sote-järjestöjen jättileikkausten seuraus

Kolmas ongelmallinen asia ovat vammaispalvelujärjestelmän muutokset ja niihin liittyvät rajaukset.

– Miten ne kohdistuvat esimerkiksi adhd-potilaisiin tai muihin vastaaviin ryhmiin, joilla ei ole selkeää diagnoosia?

Kysymyksiä herättävät Saaren mukaan lisäksi mitoituksiin ja pätevyysvaatimuksiin liittyvät muutokset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestöjen rahoituksen leikkausten toimeenpano ja kohdennus.

– Nyt muutoksia tehdään hoivapalveluiden ohella myös sosiaalityöhön, eli siellä pätevyysvaatimukset jonkin verran muuttuvat.

– Riihen jälkeen tarkentuneiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta leikataan vaalikauden aikana vaiheittain noin 34 prosenttia. Uudet leikkaukset tulevat siis jo sovittujen leikkausten päälle, ja lisäksi leikkauksia aikaistetaan vuoteen 2025.  Kokonaisuuden hallinta on todella haasteellinen, eikä sen periaatteista ole vielä käyty keskustelua.

Eläkeläiset saivat torjuntavoiton

Eläkeläisten toimeentuloon tehtävät muutokset olivat Saaren mukaan monella tavalla torjuntavoitto.

– Paljon haastavampaa työeläkejärjestelmän ja eläkeläisten kannalta – ja ennen kaikkea tulevien eläkeläisten kannalta – olisi ollut se, että eläkkeiden määräytymisperusteita olisi muutettu.

– Nyt muutoksia tehtiin eläkkeisiin. Ne olivat eläkeläisten kannalta sikäli legitiimejä, että niillä katetaan ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvua. Eli he aika korvamerkitysti hyötyvät veronkorotuksista vanhuspalvelujen paremman tarjonnan kautta.

Lue myös: Hallitus haluaa puolittaa toimeentulotuensaajien määrän – Asiantuntija: "Haastava juttu, jos haetaan palkkaa vastaavaa korkeampaa tuottavuutta"

Ennenkin on selvitty

Hyvinvointiyhteiskunnan puolesta pelkääviä Saari rauhoittelee: tämänkin jälkeen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan käytetään Suomessa 80 miljardia euroa.

– Mitään perustavanlaatuista ei ole vielä menetetty. Leikkaukset eivät tarkoita hyvinvointivaltion alasajoa makrotasolla. Kaikki ne samat sosiaaliset riskit, jotka on tähän asti katettu, katetaan myös tulevaisuudessa, mutta etuudet ja palvelut kohdennetaan tarkemmin.

– Väliinputoajaryhmiä on ennen kaikkea niissä, jotka viime vuosikymmenillä ovat päässeet etuuksien ja palvelujen piiriin. Tällä leikkauksien ja uudistusten yhdistelmällä pyritään saavuttamaan julkisen talouden parempi tasapaino.

Saari korostaa, että suomalaisessa yhteiskunnassa on murrosten aikana käynyt loppujen lopuksi hyvin.

– Me olemme selvinneet vuosien 1991–1993 murroksesta, vuoden 2008 murroksesta ja kyllä me tämäkin jälkeen selviämme. Se taso, eli sosiaalimenojen bruttokansantuotesuhde, josta me lähdemme vakauttamista ja leikkauksia tekemään, on tällä hetkellä yksi maailman korkeimmista.

– Me emme ole Kreikan tiellä, emmekä romahduksen tiellä. Me olemme tilanteessa, jossa me vakautamme sosiaali- ja terveyspolitiikan rahoituksen ja menojen välistä tasapainoa. Uskoisin, että tämän murroksen jälkeen seuraa jälleen aika pitkä vakaa jakso, jonka aikana tehdään tarkennuksia niissä kohdissa, joissa leikkaukset eivät vastaa tavoitteita eivätkä uudistukset tuota toivottuja muutoksia.

Saaren mielestä välttämättömien leikkausten ajan pitäisi sitä paitsi nyt olla ohi.

– Nyt olisi aika vähän rauhoittua ja katsoa, miten työmarkkinamme, yrityksemme ja yhteisömme ja kotitaloutemme tähän reagoivat, muuttuuko ihmisten käyttäytyminen ja miten kokonaisuus kehittyy.

– Myös hyvinvointialueilla on tarvetta saada vähän aikaa toimeenpanna jo suunniteltuja uudistuksia ja leikkauksia.

Lue myös: Ajaako uusi hallitus duunarit pinteeseen? Tällä ryhmällä edessä "vakava köyhyysriski"

Köyhyystutkija arvioi, mitä tulevan hallituksen suunnittelemat leikkaukset tarkoittavat pienituloisille: “Paljon ongelmia toimeenpanossa”

Tanskassa ihaillaan Suomessa yhtä asiaa

Saari on parhaillaan Tanskassa vierailevana professorina. Hänen mukaansa Tanskassa vastaavat uudistukset on tehty 10–15 vuotta sitten ja julkisen talouden tila on hyvä.

Hän kertoo, että Tanskassa työmarkkinoilla on paljon joustavuutta, mutta kuitenkin vahva turva, ammatillisia eläkejärjestelmiä on rahastoitu vahvasti ja terveyspalvelujärjestelmät on uudistettu. Lisäksi sosiaalitoimi ja työllisyys on integroitu tiiviisti yhdeksi kokonaisuudeksi.

– Se mikä on merkityksellistä, on se, että täällä järjestelmä on monella tavalla vastikkeellisempi kuin Suomessa. Kun Suomessa lisätään nyt vastikkeellisuutta työnhakuun ja toimeentulotuella olemiseen, täällä velvoitteet hakea työpaikkaa ja opiskelupaikkaa ja hakeutua kuntoutukseen ovat olleet arkipäivää ja hyväksyttyjä jo vuosikymmeniä.

– Samoin maahanmuuttajiin liittyvä politiikka oli Tanskassa hyvin kiistanalainen sitä toimeenpantaessa, mutta kun on havaittu, että muutokset loppujen lopuksi eivät ole kovin dramaattisia, keskustelu on tasoittunut.

Tanskassa katsotaan Suomeen päin ihaillen yhdessä asiassa.

– Se on asunnottomuuden vähentäminen. Suomalainen politiikka on täällä esikuva myös paikallisille uudistuksille.