Tutkija: Hallituksella varsin kielteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon

Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen.

Hallituksen suunnitelmiin kuuluvat muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nosto ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristykset. Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.

Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen on vaikea arvioida.

– Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää.

Hän toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.

– Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.

Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville.

– Näissä mennään tutkimustiedon kannalta väärään suuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oleskelulupa tai kansalaisuus pitäisi saada ilman mitään ehtoja. Mutta en myöskään näe, että olisi jotain erityistä syytä kiristää niiden saantia.

TEM ei tehnyt laskelmia

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoo, ettei ministeriössä ole tehty kokonaisarviota siitä, miten hallituksen toimet Suomeen suuntautuvaan työperäiseen maahanmuuttoon vaikuttavat.

Asiaan vaikuttavat niin monet tekijät, että tarkkoja laskelmia on haastava tehdä.

– Yhdet asiat voivat lisätä vetovoimaa, toiset heikentää. Esimerkiksi kolmen kuukauden säännöllä voi elinkeinoelämän mukaan olla vaikutuksia Suomen kiinnostavuuteen. Sitten toisaalta teemme kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamiseksi toimenpiteitä, ja myös esimerkiksi erityisasiantuntijan oleskeluluvan saantia on nopeutettu todella paljon.

Keskustelu vinoutunutta

Saukkosen mukaan maahanmuuttokeskustelu on Suomessa vinoutunutta. Monia peruskäsityksiä olisi syytä korjata.

– Eihän meille ole tullut mitään suuria määriä maahanmuuttoa ja sekin joka on tullut, on keskittynyt lähinnä vain yhdelle kaupunkiseudulle.

Jos Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa halutaan edistää, sen tavoitteet tulisi määritellä selkeästi. Mitä tarvetta sillä halutaan täyttää ja keitä osaajia Suomeen tarkalleen ottaen halutaan?

– Pääkaupunkiseudulla toimii kansainvälisiä peliyrityksiä. Niiden on välttämätöntä saada tänne työvoimaa, jotta yrityksien tuottavuutta voidaan parantaa ja saada Suomeen verotuloja. Samalla meillä on sote-alalla huutava pula työntekijöistä. Se ei ehkä ole samalla tavalla taloudellista tuottavuutta lisäävä ala, mutta hyvinvointivaltion kulmakivi.