Hallitusohjelmassa suunnitellaan työperäisen maahanmuuton kiristämistä niin, että Suomesta joutuu poistumaan kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen, ellei uutta työtä ole löytynyt. Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto pitää sääntöä kestämättömänä.
– Minusta tämä kolmen kuukauden sääntö tulee kaatumaan mahdottomuuteen. Joko se kaatuu nyt ja sitä muutetaan, tai sitten seuraava hallitus sitä muuttaa, Risto Murto sanoi tiistaiaamuna Huomenta Suomessa.
Lue myös: Suora lähetys kello 15.30: Kertooko RKP hallitusyhteistyön jatkosta?
Murto on tutkinut maahanmuuttoa ja Suomen väestökehitystä uudessa kirjassaan Puuttuvat puoli miljoonaa. Hän kehottaa miettimään omalle kohdalle tilannetta, että lähtisi töihin kauas pienelle markkinalle, jossa paikkoja ei yleensä ole kovin paljon auki.
– Otatko mukaan perheesi ja panetko lapset kouluun sinne, jos sinulla on koko ajan tieto, että jos joudut jostain syystä työttömäksi tästä yrityksestä, niin sinulla on kolme kuukautta aikaa tai koko perhe lähtee?
– Jos tämä on se ajatus siellä, niin ei sitä voida minun mielestäni käytännössä soveltaa. Tai sitten se tarkoittaa vain sitä, että viesti on, että tule keikalle, mutta älä nyt kovin kauaksi aikaa tänne jää tai älä kovin herkästi ota perhettäsi mukaan – älä ikään kuin integroidu tähän yhteiskuntaan.
Lue myös: Työministeri Uutisextrassa: Hallitus aikoo tehdä erillisratkaisun ulkomaalaisten huippuasiantuntijoiden kohdalla
"Tulemme tarvitsemaan lisää käsiä"
Murto muistuttaa, että kaikki länsimaat perustavat väestönkasvunsa maahanmuuttoon. Suomi on päässyt siihen mukaan verrattain myöhään.
– Tulemme tarvitsemaan lisää käsiä, jotta meidän palvelut, teollisuus ja tutkimus toimivat tällä syntyvyyskehityksellä, Murto sanoo.
Murron kirjan otsikossa mainittu puoli miljoonaa kuvaa mittakaavaa, jolla maahanmuuton pitäisi Suomessa kasvaa, mikäli katsotaan vuosikymmenten yli ja tavoitellaan esimerkiksi yhtä paljon talouskasvua kuin Ruotsi.
Murto sanoo, että viime aikoina maahanmuutto on kehittynyt Suomessa hyvään suuntaan. Yritykset rekrytoivat aktiivisesti ja uudet tulijat työllistyvät hyvin.
Lue myös: Perussuomalaisilla erimielisyyttä huippuosaajien maahanmuutosta - Mäkelä MTV:lle: ”Tästä ei sovittu edes hallitusohjelmassa”
– Iso kysymys on, kuinka kauan he tulevat Suomessa säilymään. Kun Suomeen tullaan työperäisesti vaikka lähihoitajaksi tai it-koodariksi, niin on tyypillistä, että Suomessa ei itse asiassa olla kovin kauaa. Mielestäni tämä hallituksen linja vahvistaa trendiä, joka muutenkin on siellä, eli tänne tultaisiinkin itse asiassa keikalle.
Keikkalaisilla saadaan Murron mukaan palvelut ja tehtaat pyörimään, mutta vaikutus Suomen väestörakenteeseen on pieni.
– Suomen ykkösongelma on, että meidän kasvunäkymät ovat heikot. Siitä vähintään 50 prosenttia tulee siitä, että väestö vanhenee ja työvoima ei kasva. Se konkretisoituu tämän päivän uutisia katsoessa budjettiesityksessä. Meidän on tosi vaikea saada alijäämää kurottua ja velkaantumisen trendiä muutettua, jos emme kasva. Ja me emme kasva sen takia, että meillä ei ole käsipareja.
– Tavallisen arkielämän kannalta se (työvoimapula) näkyy sillä tavalla, että vaikka meillä on monennäköistä hyvinvointivaltion lupausta, niin niistä pikkuhiljaa vähän peräännytään. Esimerkkeinä terveydenhuolto- ja sotesektorilta meillä ei olekaan aikoja sairaalassa tai terveyskeskuksissa. Tai jotkut palvelut eivät ole auki.
Lue myös: Orpo ei suoraan lämpene kokoomuskollega Satosen maahanmuuttoavaukselle: "Minun on huolehdittava, että hallitusohjelmaa viedään yhteisymmärryksessä eteenpäin"
Eri säännöt huippuasiantuntijoille ja lähihoitajille?
Murto huomauttaa, että maahanmuuttajat saavat kyllä omista verkostoistaan viestiä siitä, millainen yhteiskunta Suomi on asua ja integroitua. Muiden kokemukset voivat vahvistaa ajatusta siitä, että parasta on tulla tänne töihin vain muutamaksi vuodeksi, säästää paljon ja palata kotimaahan.
– Tämä on minusta se kriittinen kysymys. Nyt me pelkäämme, että tänne jää Aasiasta tulevia työperäisiä maahanmuuttajia liian paljon, kun historia ja esimerkit osoittavat, että se on itse asiassa toisin päin.
Entä mitä asialle voidaan tehdä?
– No ei ainakaan kiristää tällaisilla kolmen kuukauden säännöillä, Murto vastaa.
Kolmen kuukauden sääntö on aiheuttanut vääntöä myös hallituksen sisällä, kun työministeri Arto Satonen esitti siihen ulkomaalaisia huippuasiantuntijoita koskevaa erillisratkaisua viime lauantaina MTV:n Uutisextrassa. Satosen mukaan kolmen kuukauden poistumissäännön ei tarvitsisikaan koskea huippuosaajia.
– Uudenkaupungin autotehtaalta siirtyminen broilerintuotantoon ei kestä kolmea kuukautta, mutta korkeammin koulutetuissa tehtävissä ja erityisesti henkilöillä, joilla saattaa olla karenssi- ja kilpailukieltosopimuksia, prosessi kestää, Satonen perusteli näkemystään.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei tukenut ehdotusta. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi puolestaan Seitsemän uutisissa maanantaina, ettei Satosen ehdotus sellaisenaan käy vaan vaatisi vastaavasti kiristyksiä jonnekin muualle. Satosen puoluetoveri, pääministeri Petteri Orpo puolestaan suhtautui nihkeästi asian käsittelyyn julkisuudessa.
Murto on huolissaan myös siitä, että ministerin viesti on, että huippuasiantuntijoille on eri säännöt kuin lähihoitajille.
– Kysyisin, että onko se viisasta. Nyt tässä tilanteessa lähihoitajista on pulaa ja he työllistyvät hyvin, mutta voiko maahanmuuttaja luottaa siihen, että tilanne on viiden–seitsemän vuoden päästä samanlainen, Murto haastaa.