Juhani Tammisen unelma toteutui yli 40 vuotta sitten, kun hän pääsi kohtaamaan Gordie Howen kaukalossa.
Perjantaina 88-vuotiaana kuollut Howe oli jo kiekkolegenda, kun Tamminen siirtyi kaudeksi 1975-76 WHA-liigaan Cleveland Crusadersiin. Samassa sarjassa pelasi Houston Aerosissa Gordie Howe, jolla oli jo takana 25 kautta NHL:ää Detroitissa ja päälle kaksi vuotta WHA:ssa.
Tami sanoo muistojen nousseen pintaan, kun kuuli legendan siirtyneen ylevämmille jääareenoille.
– Oli kunnia pelata häntä vastaan. Hän oli jo sen ikäinen (46-vuotias) ja minä olin entusiastina lukenut kaikki kirjat hänen niin sanotusta ensimmäisestä suuruuden ajastaan ja sitten niin kuin kiekkomaailmassa joskus parhaimmillaan käy, tuli vielä kunnia pelata häntä vastaan, Tamminen muistelee.
– Howe ja Bobby Hull olivat nuoruuden esikuvia, ja se oli kyllä unelmien täyttymys, kun pääsi heitä vastaan pelaamaan.
Ensimmäinen kohtaaminen Howen kanssa on muistissa kuin eilinen päivä.
– Menin ylivoimapelissä yhden reboundin perään ja hän löi niin kovaa minua käsille, kuin olla ja voi. Minä mulkaisin olkapääni yli ja hän ilmoitti heti möreällä äänellä, että "welcome to the big leagues". Se jäi ikuisesti mieleen, en viitsinyt jostain syystä lyödä takaisin, Tamminen nauraa.
– Oli parempi olla hiljaa ja lyödä kuorma jäitä tuohon hanskan yläpuolelle.
"Puutavarapakit jäätyivät Gordien varjon edessä"
Howe oli tuohon aikaan NHL:n historian paras maalintekijä. Enemmän maaleja on tehnyt vain Wayne Gretzky. "Mr. Hockey" oli niin valtava hahmo jääkiekossa, että hänen olemuksensa sai kovemmankin karjun tutisemaan.
– Hän oli kerta kaikkiaan fyysisesti pelottava ja käytti sitä häikäilemättä hyväkseen. Voi sanoa, että samanaikaisesti, kun hän oli mahtava pelaaja ja kunnioitettu, niin hän oli myös likainen pelaaja. Pelihommissa on kyse ajasta ja tilasta, ja hän käytti sen karisman, hirmuisen pelitaidon ja maineensa täydellisesti hyväkseen, Tamminen sanoo.
Tammisen toisella WHA-kaudella samassa Phoenix Roadrunnersin joukkueessa olivat myös Seppo Repo, Lauri Mononen ja Pekka Rautakallio. Suomalaisilla oli keskenään useaan kertaan sama puheenaihe.
– Howen maine, pelko ja kunnioitus yhdessä olivat sitä luokkaa, että meidänkin puutavarapakit, kun Gordie parkeerasi maalin kulmalle, niin hyvä etteivät nimmaria pyytäneet, Tamminen naurahtaa.
– Sellaiset äijät, jotka muissa peleissä ja harjoituksissakin antoivat puutavaraa niskaan ja milloin mihinkin, niin kyllä sitä ihmeteltiin, että mihin se kovuus katosi, kun Gordie tuli maalille. He jäätyivät täydellisesti, kun Gordien varjo tuli paikalle.
Mr. Hockey
Lempinimeään Howe ei saanut tyhjästä. Hän oli aikansa suurin pelaaja.
– Ei se katso aikaa, parhaat ja kovimmat pelaajat ovat myös lajin parhaat lähettiläät, Tami painottaa.
Hän muistuttaa, että uran alkuvuosina Gordie Howenkin piti mennä kauden jälkeen kesäksi töihin, jotta elättäisi perheensä. Ensimmäisen NHL-kauden palkka 18-vuotiaalle Howelle oli 5 000 dollaria. Ajat olivat toiset kuin nyt.
Tamminen kokee, että Bobby Hullin ja Howen hankkiminen NHL:stä olivat WHA-liigalle pelastus. Houston Aeros teki todella nerokkaan liikkeen, kun he hankkivat riveihinsä Gordie Howen lisäksi hänen poikansa Markin ja Martyn.
Gordie Howe oli vielä lähivuosina mukana NHL:n eri tapahtumissa jopa jäällä, vaikka terveys rapistui. Hän oli säännöllinen vieras Detroit Red Wingsin pukuhuoneessa, vielä tänäkin keväänä.