Juhannuksena moni joutui pettymään, kun vuosia yleisöä ilahduttaneet juhannuskokot eivät palaneet paikoilla, joille oli kuivuuden johdosta ilmoitettu metsäpalovaroitus.
Aiempina vuosina avotulen sytyttämistä ei ollut niin sanatarkasti kielletty metsäpalovaaran aikana, vaan kielto oli ilmaistu siten, että avotulta ei saa sytyttää silloin, kun palon vaara on ilmeinen.
Tämän johdosta juhannuskokkoja oli aiemmin nähty eri tapahtumissa myös paikkakunnilla, joissa oli voimassa metsäpalovaroitus.
Uudistus yllätti monet tahot, jotka olivat tottuneet taattuun kokonpolttoon pelastuslaitoksen siunauksella.
Aiempaa lakia tulkittiin eri puolilla eri tavoin
Pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriöstä kertoo, että aiemmin voimassa ollut lakikaan ei sisältänyt minkäänlaista poikkeuslupamenettelyä kokkojen polttamiseen, vaan kyse oli siitä, että tulipalovaaran ilmeisyyden arviointi oli epämääräistä.
Käytännössä tämä oli johtanut siihen, että osassa maata lakia sovellettiin eri tavalla kuin toisaalla. Viranomaiset antoivat harkinnallaan kokkojen jossain palaa varoituksista huolimatta, toisaalla eivät.
– [Lain] valmisteluvaiheessa päädyttiin siihen, että lakia pitää selkeyttää, että käytännöt ja soveltaminen olisivat koko maassa samanlaisia, Koivukoski kertoo.
– Halusimme tarkentaa sitä, että tulkinta ja soveltaminen koko maassa on yhtenäistä ja toimii samoilla perusteilla.
Helsingin poliisilaitos kertoi muun muassa sammuttaneensa Helsingin Seurasaaressa roihunneen juhannuskokon. Uudenmaan alueella oli voimassa metsäpalovaroitus.
Täysin tavoitteessa ei onnistuttu, vaikka pykälä itsessään on Koivukosken mukaan sellainen, ettei tulkintaerimielisyyksiä tule.
– Tämänkin kesän kokemukset osoittavat, että lakia on luettu ja tulkittu eri tavalla, vaikka nyt säännös on erittäin selkeä, hän harmittelee.
Esimerkiksi Kouvolassa syntyi tulkinta, jonka mukaan paikallinen juhannuskokko sai palaa vesistön keskellä.
Lue myös: "Laitonta tai ei, kokko palaa!" – Kouvolassa leimahti "poikkeusluvalla" sytytetty juhannuskokko ja sen seurauksena ilmiriita
Kokko voi sytyttää palon matkankin päässä
Koivukosken mukaan juhannuskokkoja ei erityisesti pohdittu lakia valmistellessa eikä myöskään, että nyt ilmennyt mielenpahoittaminen juhannuskokkojen peruuntumisesta johtaisi poikkeusmahdollisuuteen laissa. Hän muistuttaa, että kokon polttaminen on aina iso riski erityisesti kuivalla ja kuumalla kelillä.
– Kipinät ja osa palavaa materiaalia nousee aika korkealle ja leviää hyvinkin suurelle alueelle. Kokko voi aiheuttaa kipinöinnin kautta erilaisia tulipaloja ympäristössä, hän muistuttaa.
Lue myös: Panu Rajala viis veisasi kielloista ja sytytti juhannuskokon palamaan – avautuu poliisin ja palokunnan saapumisesta: "Vain musta perusteellisesti ruiskutettu palopaikka katsoi syyttävästi silmiini"
Nyt laki lähtee siitä, että avotulen sytyttäminen on kielletty, jos Ilmantieteenlaitos on antanut varoituksen metsä- tai ruohikkopalosta, tai palon vaara on muuten ilmeinen. Koivukoski kertoo, että Ilmatieteen laitoksen havaintojensa perusteella tekemä varoitus on itsessään riittävä lähtötieto sille, että palon vaara on ilmeinen.
Kokkokielto ei tarpeen läheskään joka juhannus
Koivukoski uskoo, että muutos ei valtaosalle kansalaisista ole ollut merkittävä, sillä suuri osa ihmisistä on muutenkin aikaisemmin ymmärtänyt, ettei kokkoa voi polttaa metsäpalovaroituksen aikana. Lisäksi suomalaista keskikesän juhlaa ei läheskään aina vietetä olosuhteissa, joissa metsäpalovaroitukselle olisi tarvetta.
– Koskaanhan me emme etukäteen tiedä, milloin on juhannuksena ja ennen juhannusta niin hyvä sää, että olisi metsäpalo- tai ruohikkopalovaroitus, Koivukoski kertoo.
– Muistan useastikin olleeni juhannuksena valmistelemassa kokkoa, jota ei ole saatu poltettua metsäpalovaroituksen takia, hän toteaa.