Halla-ahon mukaan Ukrainan sodalla on yhtäläisyyksiä talvisotaan, josta voisi löytyä ratkaiseva tekijä Putinin hyökkäyksen loppumiseen.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi Twitterissä 20-osaisessa ketjussa Ukrainan sotaa. Halla-aho kertoo Venäjän pommittavan Ukrainaa turvallisen välimatkan päästä, valikoiden tarkoituksella siviilikohteita, joilla ei ole sotilaallista arvoa.
– Samaan aikaan olemme eskalaation pelossa vastahakoisia antamaan Ukrainalle aseita, joiden kantama riittää iskemään kohteisiin Venäjän maaperällä, Halla-aho kirjoittaa.
Halla-ahon mukaan Ukraina ei tarvitse kantamaa hyökätäkseen Venäjälle vaan iskeäkseen venäläisiin sotilaskohteisiin. Hän myös ihmettelee minkälaista eskalaatiota länsi pelkää.
– Sitäkö, että Venäjä alkaisi pommittaa ukrainalaisia kaupunkeja tai infrastruktuuria varsinaisen sota-alueen ulkopuolella? Tai, että he yrittäisivät iskeä länsimaisiin tarvikkeisiin? Herätkää. Ei ole paljon sellaista, mitä he voisivat tehdä, mitä he eivät jo tekisi, Halla-aho jatkaa.
Lännen suurin virhe
Halla-ahon mukaan lännen suurin virhe on se, että kerromme julkisesti mitä emme aio tehdä Ukrainan auttamiseksi. Tämän vaikutuksesta Venäjän presidentti Vladimir Putin saa raamit, joiden puitteissa hän voi tehdä mitä haluaa ilman, että joutuu suoraan konfliktiin lännen kanssa.
– Hänelle on käytännössä kerrottu, että hän voi pommittaa ja tuhota Ukrainaa niin kauan kuin hänestä tuntuu siltä, Halla-aho twiittaa.
Halla-aho kertoi aikaisemmin keväällä, että muun maailman pitäisi pikaisesti puuttua sotaan. Halla-aho kertoo saaneensa paljon kritiikkiä ja hänen eroaan vaadittiin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikalta.
Hän ei ehdota samaa enää nyt, mutta kannustaa kaikkia pohtimaan minkälaisia seurauksia sillä on, ettei länsi puutu sotaan.
Talvisodasta ratkaisu rauhaan?
– Ukrainan sodalla on paljon yhteneväisyyksiä Suomen talvisodan kanssa, Halla-aho kirjoittaa.
Halla-ahon mukaan Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin ei suostunut rauhaan sen vuoksi, että Neuvostoliitto olisi lyöty. Stalin taipui rauhaan, koska länsivallat, kuten Iso-Britannia ja Ranska, uhkasivat liittyvänsä sotaan Suomen puolelle ja tämä oli Stalinille liian suuri riski.
– Jos kyseiset maat olisivat toistuvasti kertoneet, etteivät ne aio missään tapauksessa liittyä sotaan, saattaisi maailma näyttää tällä hetkellä erilaiselta, Halla-aho kertoo.
Halla-aho kirjoittaa, ettei Putinilla ole aikomustakaan lopettaa sotaa, kun muu maailma kertoo, ettei aio puuttua tilanteeseen. Vaikka Venäjältä saattaa loppua nykyaikaiset aseet, on sillä loputtomat varastot vanhoja aseita ja varusteita käytettävänä.
Halla-ahon mielestä Putin halveksuu heikkoja ja pieniä, mutta kunnioittaa vahvoja eikä aloittaisi sotaa itsensä kaltaisten kanssa.
– Meidän täytyy lopettaa kysymästä tunkeutujalta millaista apua ja kuinka paljon meidän tulisi tarjota uhrille. Meidän täytyy antaa Ukrainalle kaikki mahdollinen, jotta voimme auttaa heitä lopettamaan hyökkäyksen. Ja sitten meidän täytyy vakavasti miettiä, kuinka kannustamme Putinia solmimaan rauhan.