Eduskunnan ulkoisiin verkkosivuihin kohdistuu palvelunestohyökkäys, kertoo eduskunnan viestintä.
Verkkosivuja ei saanut ladattua auki ainakaan puoli kahden jälkeen iltapäivällä.
Eduskunta tekee viestinnän mukaan toimia hyökkäyksen rajaamiseksi yhdessä palveluntoimittajien ja kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.
Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ei osaa tässä vaiheessa sanoa STT:lle muuta kuin, että asiaa selvitetään. Paavola ei osannut myöskään arvioida, onko Suomen Nato-prosessilla jotain tekemistä asian kanssa. Hän vain sanoo, että ajallisesti se osuu yhteen.
– Voi olla muitakin syitä kuin tämä Nato. Se jää arvailuiden varaan, hän sanoo.
Eduskunnan tietohallintopäällikkö Ari Apilo sanoo, että asiaa ei tässä vaiheessa kommentoida enempään.
– Tiedotamme myöhemmin lisää, Apilo viestittää STT:lle.
Kyberturvallisuuskeskus kommentoi vain yleisellä tasolla
Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Olli Hönö sanoo MTV Uutisille, että keskus ei voi kommentoida tarkemmin yksittäistapauksia, mutta ”julki on tullut”, että niin eduskuntaan kuin Teknologian tutkimuskeskukseen on tänään tehty palvelunestohyökkäys.
– Me emme sinänsä tutki, kuka on esimerkiksi hyökkäysten tautalla. Se on enemmän poliisin hommaa. Seurailemme tilannetta ja annamme tarvittaessa apua.
Hönö sanookin voivansa kommentoida tapauksia vain yleisesti palvelunestohyökkäyksinä.
– Tällaisia tapauksia yleensä kommentoidaan ilmiöinä tai jos on saatu erikseen lupa kommentoida julkisesti, hän perustelee vähäsanaisuuttaan.
– Yleisesti palvelunestohyökkäyksissä kohdistetaan johonkin palvelimeen, palveluun tai verkkosivuun niin paljon liikennettä, että se hidastuu tai on kokonaan saavuttamattomissa, hän jatkaa.
Koska Kyberturvallisuuskeskus voi kommentoida tapauksia yleisellä tasolla, Hönö ei voi kommentoida mitään tarkemmin iskun luonteesta tai motiivista.
– On vaikea antaa arviota varsinkaan lyhyellä aikavälillä, mutta sitä poliisi varmaankin tutkii aikanaan.
Lue myös: Teknologian Tutkimuskeskus VTT palvelunestohyökkäyksen kohteena – venäläinen hakkeriryhmä ilmoitti kohteekseen
Hänen mukaansa palvelunestohyökkäykset voivat liittyä ”ajankohtaiseen tapaukseen”.
Tämä päivä piirtyy historiankirjoihin päivänä, jolloin Suomi liittyi Natoon täysjäsenenä. Hönön mukaan päivä on laitettu merkille myös Kyberturvallisuuskeskuksessa ennakkoon.
– Olemme seurailleet, mitä kyberissä tapahtuu ja olleet hereillä, hän toteaa.
Hönö kuitenkin korostaa, että palvelunestohyökkäykset ovat ”aika arkipäivää”, ja Kyberturvallisuuskeskukseen tulee kuukausittain ilmoituksia palvelunestohyökkäyksistä.
– En osaa sanoa, onko tämä muuten ollut kovin erityinen päivä, ihan tavalliselta on vaikuttanut, hän sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:32
Miten varautua Venäjän kyberhyökkäykseen? Kyberturvakonkareilta vinkit kansalaiselle. Juttu on heinäkuulta 2022.
Kun Yhdysvallat ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, eduskuntaan kohdistui palvelunestohyökkäys
Eduskuntaan ja muihin valtion toimintoihin on aiemminkin kohdistunut palvelunestohyökkäyksiä.
Esimerkiksi elokuussa, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin, eduskunnan verkkosivuihin kohdistui palvelunestohyökkäys. Keskusrikospoliisi alkoi tutkia sitä rikosnimikkeellä tietojärjestelmän häirintä.
Poliisi kertoi tuolloin epäilevänsä, että eduskuntaan kohdistunut palvelunestohyökkäys toteutettiin kymmenistä IP-osoitteista ulkomailta.
Apilo sanoi tuolloin, että eduskunnan ja koko valtion tietohallinnon varautumiseen erilaisia kyberhyökkäyksiä vastaan on kiinnitetty enemmän huomiota sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan.
Kyberturvallisuuskeskus kertoi, että palvelunestohyökkäyksiä tapahtuu Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia ja ne ovat yleistyneet viime vuosina.
Apilo sanoi elokuussa, että eduskuntaa kohtaan kyberhyökkäyksiä ei kuitenkaan ole havaittu Venäjän sodan alettua normaalia enempää.
Viime vuoden huhtikuussa puolestaan kerrottiin palvelunestohyökkäyksestä ulko- ja puolustusministeriöiden verkkosivuille. Samana päivänä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle.
Haavisto sanoi tuolloin, ettei pidä "ajallisesti ihan sattumana" sitä, että hyökkäys tapahtui samana päivänä, kun Zelenskyi piti puheensa eduskunnalle.
Vuoden 2021 lopulla eduskunnan täysistunnon verkkolähetykseen tehtiin palvelunestohyökkäys. Hyökkäys tapahtui 28. joulukuuta, kun eduskunta äänestyksen jälkeen hyväksyi tartuntatautilakiin hoitajien rokotusvelvoitetta koskevan väliaikaisen muutoksen.
Palvelunestohyökkäys näkyi eduskunnan ulkopuolelle siten, että verkkolähetys oli hetkellisesti hidas tai katkesi kokonaan.
Lue myös: Raportti: Venäjä suuntaa nyt kyberhyökkäyksiä Ukrainan liittolaisiin – iskut Ukrainaan tuloksettomia
Juttua muokattu 4.4.2023 kello 17.46: Lisätty Kyberturvallisuuskeskuksen MTV Uutisille antamat kommentit.