New Yorkissa juutalaisten hanukkajuhlaan lauantai-iltana tehty puukkohyökkäys asettuu osaksi juutalaisiin kohdistuneen väkivallan pitkää historiaa.
Usein taustalla ovat olleet juutalaisvastaiset asenteet, jollaiset ovat Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentin Mikko Ketolan mukaan kuuluneet ikävänä kylkiäisenä esimerkiksi kristinuskon historiaan sen alkuajoista lähtien.
– Se oli silloin osittain (uskonnollista) arvovaltataistelua, joka sai retoriikassa todella kovasanaisia muotoja, vaikka ei johtanut väkivaltaan. Mutta se ei ollut silloin tällaista rodullista, vaan uskontoon liittyvää arvostelua, Ketola sanoo.
Keskiajalla juutalaisvastaisuus leimahti erityisen vahvana. Välillä se taas oli laimeampaa, mutta se on ilmaantunut sitkeästi yhä uusina aikoina.
Hänen mukaansa toisen maailmansodan ja natsien raakuuksien jälkeen luultiin, että ihmiset olisivat oppineet jotain, mutta vaikutus jäi hetkelliseksi.
– Jo 60-luvun alussa Saksassa oli uusia antisemitistisiä ilmiöitä. Nykyaikana juutalaisvastaisuus on liittynyt erityisesti äärioikeistolaiseen ideologiaan aika olennaisena osana sitä pakkausta.
New Yorkin lauantaisessa tapauksessa puukottajan motiivista ei ole vielä kerrottu tietoa julkisuuteen.
Syntipukkia kaivataan
Ketolan mukaan antisemitismi on elänyt vahvana sellaisissakin maissa, joiden juutalaisvähemmistö on pieni ja huomaamaton.
– Se on sen myrkyllisyyden elinvoimaisuutta. Ehkä siinä on sellaiseen ajatteluun taipuville ihmisille kiehtovaa, että on jokin sellainen syntipukki, jota voidaan syyttää kaikesta, mikä on pielessä. Juutalaiset ovat olleet aika vahvasti sellaisessa roolissa historian aikana, ja sellainen on nykyhetken äärioikeistopolitiikassakin näkyvissä.
Ketola kertoo, että myös Suomessa juutalaisista puhutaan verkkokeskusteluissa samaan syntipukkisävyyn ja toistellaan "tietoja", jotka ovat peräisin ympäri maailmaa leviävistä juutalaisvastaisista kirjoituksista.
Helsingissäkin varaudutaan hyökkäyksiin
New Yorkin kuvernöörin Andrew Cuomon mukaan kaupungissa oli tapahtunut kuusi antisemiittistä tapausta samalla viikolla ennen lauantain puukkohyökkäystä.
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik pitää äärimmäisen ikävänä, että juutalaisiin kohdistuneet hyökkäykset vaikuttavat arkipäiväistyneen alueella.
– Oma teoriani on, että tämä liittyy netissä vallitsevaan vihapuheeseen, johon puuttumiseen ei ole löydetty tehokkaita keinoja juuri missään. Se velloo siellä ja lietsoo ihmisiä väkivaltaisiin tekoihin, hän sanoo.
Helsingin juutalaiselle seurakunnalle uhkaavat asenteet näkyvät onneksi harvakseltaan.
– Yleisimmin äärioikeistolaiset laittavat tarroja ja sähköposteja, mutta kyseessä on kourallinen ihmisiä, eikä se latista meidän tunnelmiamme. Enemmän tällaiset yllättävät hyökkäykset ovat se, mihin me turvallisuuden osalta varaudumme, Nadbornik kertoo.
Esimerkiksi synagogan julkisivukorjauksen yhteydessä siitä tehdään myös paremmin hyökkäyksiä kestävä.
Turvallisuuden takaaminen on jo maksanut paljon rahaa, ja siksi valtion talousarviossa myönnettiin seurakunnan turvallisuusasioiden parantamiseen 300 000 euroa vuodelle 2019.