Hämeenlinnan kaupunki on käyttänyt muun muassa kaupunkisuunnittelupeliä Cities: Skylines innostaakseen kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun. Alun perin kampanja oli suunnattu nuorille, mutta suunnittelusta innostuivatkin kaikenikäiset.
Asuntomessujen tuoreen barometrin mukaan nuorten aikuisten odotuksia asumisen suhteen hillitsee huomattava epävarmuus taloudellisesta kehityksestä ja omien rahojen riittävyydestä. Suomalainen nuori on tyytyväinen tämänhetkiseen asuinalueeseensa ja asuntoonsa, mutta ei tunne kovinkaan paljon yhteenkuuluvuutta oman asuinympäristönsä muiden asukkaiden kanssa. Voisiko yhteenkuuluvuutta ja innostusta asuinalueen kehittämiseen lisätä ottamalla kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun?
Asiaa on pohdittu myös Hämeenlinnassa, jossa suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki ja strategiapäällikkö Juuso Heinisuo virittelevät virkamiesten ja kaupunkilaisten välille vuoropuhelua. Parhaimmillaan kommunikaatio voi johtaa konkreettisiin uudistuksiin kaupungissa.
– Hyviä ideoita tarvitaan aina, ja toisinaan virkamieheltä saattaa unohtua oleellisiakin asioita suunnittelussa. On myös ihan hyvä ajatella niin, että ideoita ja älykkyyttä on varmasti enemmän jossakin muualla kuin juuri siinä huoneessa missä itse sattuu istumaan, kiteyttää Lähteenmäki filosofiaa osallistamisen taustalla.
– Perinteisestihän homma on tehty niin, että me teemme kaupungilla jotakin ja sitten esittelemme sen kaupunkilaisille tyyliin "näin tämä kuulkaa tehdään, onko teillä jotakin valittamista", Lähteenmäki nauraa.
Niklas Lähteenmäki (vasemmalla) ja Juuso Heinisuo.
Toden totta valittamista usein löytyykin ja kaavoista tehdyt valitukset saattavat pahimmillaan viivästyttää rakentamista vuosikausia tai jopa tyssätä hankkeen. Hämeenlinnassa asiaa on kuitenkin alettu lähestyä toiselta kantilta: kaupunkilaisilta kysytään mielipiteitä jo suunnitteluprosessin aikana. Lisäksi ideoiden hankinnassa on käytetty luovia keinoja. Kaupunki muassa järjesti muutama vuosi sitten kaikille kaupunkilaisille avoimen suunnittelukilpailun, jossa työvälineenä oli suomalainen kaupunkisuunnittelun hittipeli Cities: Skylines.
– Mietimme Juuson kanssa, että pitäisi saada uudenlaisia vuorovaikutuskeinoja kaavoituksen avuksi. Olimme järjestäneet useita yleisötilaisuuksia kaavoituksesta, ja niissä oli aina samat tyypit. Juuso bongasi markkinoilta kaupunkisuunnittelupelin ja ajattelimme, että sillä ehkä saisimme nuoriakin osallistettua, Lähteenmäki kertoo.
Homma toimi jopa odotettua paremmin, kertoo Juuso Heinisuo.
– Eivät pelkästään nuoret vaan kaikenikäiset innostuivat suunnittelemaan uutta kaupunkialuetta. Pelin kautta saadut ideat olivat linjassa myös omien ideoidemme kanssa, esimerkiksi puistobulevardit ja rantapuistot tulivat esille monissa suunnitelmissa.
Kaupunkilaiset saivat suunnitella alueen alusta asti
Hämeenlinnalaiset pääsivät kertomaan kaupunkisuunnitteluideoitaan suomalaisen Cities: Skylines -pelin keinoin.
Cities: Skylines -pelissä pelaaja saa suunnitella kaiken alusta asti eli lisätä kaupunkiin asuintalot, sairaalat, energialaitokset sekä hoitaa muun muassa liikennejärjestelyt ja jätehuollon.
– Pelissä kaupunkilaiset saivat suunnitella kaiken niin sanotusti tyhjältä pöydältä. Kartalla oli pelkästään alustava tieverkko ja korkeuserot, Heinisuo kertoo.
Lähteenmäki on koulutukseltaan arkkitehti, mutta peli ei ollut hänellekään mikään läpihuutojuttu.
– Pelasin tunnin, kunnes kaupunki meni konkurssiin. Löysin onneksi napin, josta kaupunki sai lisää lainaa.
Hänen mukaansa pelissä tulee esille monia asioita, jotka pitää ottaa myös oikeasti huomioon kaupunkisuunnittelussa
– Kaavoitusperiaatteellahan siinä edetään ja suunnitellaan joukkoliikennettä ja viemäreitä kuten oikeassakin elämässä. Mutta eihän se ihan realistinen ole, että esimerkiksi Hämeenlinnaan voi laittaa metron ja se alkaa toimia saman tien.
Hämeenlinnassa kaupunkilaisten mielipiteitä kaavoittamisesta on kysytty myös erilaisilla kyselyillä.
– Olemme muun muassa kohdistaneet kyselyitä postinumeroittain ja saaneet tietoa juuri sen alueen asukkaiden toiveista omalle kotiseudulleen, Heinisuo kertoo.
Asioita voi kysyä myös suoraan
Asukkailta on menty kysymään ehdotuksia myös ihan vanhanaikaisesti face-to-face -menetelmällä, kertoo Lähteenmäki.
– Kauppakeskus on osoittautunut hyväksi paikaksi kysyä mielipidettä. Yhden projektin yhteydessä siellä käytiin näyttämässä suunnitelmista kuvia ja kysyttiin mielipiteitä. Se osoittautui myös toimivaksi konseptiksi.
Lähteenmäki ja Heinisuo sanovat pitävänsä jatkossakin ovet avoinna avoimelle keskustelulle ja mahdollisuuksille. Yksi konkreettinen esimerkki on Hämeenlinnan keskustaan nouseva uusi asuinalue Engelinranta.
– Seuraavaksi pyydämme kaupunkilaisilta ideoita Engelinrantaan väliaikaistoiminnoiksi, eli siellä voisi olla vaikka erilaisia vaihtuvia juttuja siihen asti kunnes alue on valmis. Kaupunkilaisilta voi tulla hyviä ideoita, joita me emme olisi osanneet edes hoksata. Totta kai ne ovat kokeilemisen arvoisia, sanoo Lähteenmäki.