Tampereella sijaitsevan pelifirma Colossal Orderin kaupunkisuunnittelupeli Cities: Skylines on yksi kaikkien aikojen myydyimmistä suomalaispeleistä. Jos kaupungin suunnittelee hyvin, se kukoistaa. Jos sen suunnittelee huonosti, voi asukkaita jopa kuolla.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Cities: Skylines -peli on samaa genreä kuin jo 1980-luvulla markkinoille tullut SimCity. Molemmissa suunnitellaan kaupunkeja. Suomalaisten versio on ponnistanut muutamassa vuodessa jättisuosituksi, kertoo Cities Skylines -pelin kehitelleen Colossal Orderin toimitusjohtaja Mariina Hallikainen.
– Pelistä on myyty kolmen vuoden aikana yli viisi miljoonaa kopiota. Uskallan väittää, että tämä on yksi Suomen pelihistorian myydyimpiä pelejä nimenomaan PC-peleissä. Konsoliversion myyntilukuja meillä ei vielä ole, Hallikainen sanoo.
Tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu
Pelaajan varassa on paljon: jos kaupunki on hyvin suunniteltu ja homma pelaa, ihmiset viihtyvät ja kaupungin väkiluku kasvaa. Jos taas suunnittelu on huolimatonta ja esimerkiksi jätehuolto ei toimi, muuttaa asukkaita pois.
– Jos roska-astiat täyttyvät joka puolella eikä jäteastioita tyhjennetä säännöllisesti, alkavat ihmiset valittaa. Tyytyväisyys näkyy pelin menussa hymiönä, jota klikkaamalla saa lisätietoa ongelmakohdista. Pelissä on myös sosiaalinen media – Twitterin tapainen Chirper, jossa ihmiset kertovat mikä on pielessä.
Hyvin suunniteltu kaupunki houkuttelee myös turisteja
Pelin alussa pelaaja lähtee rakentamaan kaupunkiaan tyhjästä. Pelaajan täytyy myös kytkeä kaupunki ulkomaailmaan teiden avulla. Pikku hiljaa aluetta kaavoitetaan lisää ja palveluita, kuten kauppoja ja kouluja. Kaupunkia voi tehdä viihtyisämmäksi ja houkuttelevammaksi esimerkiksi puistoilla ja nähtävyyksillä.
– Kun kaupungin suunnittelee hyvin, alkaa sinne tulla rahaa tuovia turisteja. Myös verotulot kasvat, ja näillä tuloilla pelaaja voi tehdä kaupunkia aina paremmaksi ja viihtyisämmäksi.
Hallikaisen mukaan liikenteen suunnittelu on osoittautunut pelissä kaikkein vaikeimmaksi.
Mariina Hallikainen.
– Jos ison kaupungin liikennettä ei ole järjestetty kunnolla, tulee ongelmia: muun muassa ruuhkia, joiden takia ambulanssit eivät pääse kulkemaan.
Pelissä suunnittelijalla on suuri vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista.
– Meillä on peliin realistinen näkökulma, eli kaupunkilaiset syntyvät, elävät ja kuolevat. Jos terveydenhuolto ei pelaa, alkavat kaupunkilaiset voida huonosti ja pahimmillaan joku kuolee esimerkiksi siihen, ettei pääse tarpeeksi nopeasti hoitoon.
Hämeenlinnan kaupunki käytti peliä apuna kaupunkisuunnittelussa
Hallikainen kertoo, että pelin myötä osa kaupunkinsa myöhästeleviin busseihin tuskastuneista on alkanut ymmärtää, ettei liikenteen suunnittelu olekaan kovin yksinkertaista.
– Toisaalta ne, joille suurkaupungin liikenne ei ollut niin tuttua, hermostuivat pelille, että eihän tämä näin voi mennä, miksi liikenne on rikki, Hallikainen nauraa.
Kaupunkia voi kasvattaa pikku hiljaa – samalla haasteet kasvavat.
Colossal Orderin Cities Skylines -peliä on käytetty kaupunkisuunnittelun apuna myös oikeassa maailmassa. Hämeenlinnan kaupunki houkutteli pelin avulla kaupunkilaisia osallistumaan yleiskaavan suunnitteluun.
– Pelissä oli saatavilla Hämeenlinnan kartta, ja sinne sai rakentaa oman ehdotuksensa siitä mitä kaupunkiin pitäisi rakentaa. Luonnollisesti oli ilahduttavaa nähdä, että kaupunki otti pelin avuksi aktivoidessaan asukkaita mukaan suunnitteluun, ja palautekin oli positiivista.
Hallikainen kuitenkin painottaa, että ammattikäyttöön peliä ei ole suunniteltu.
– Jotkut väittävät, että muun muassa arkkitehdit olisivat käyttäneet peliä työssään, mutta toivottavasti ei, sillä peli on tarkoitettu vain viihteeksi. Ja olisihan sellainen reaalimaailmaan simulaatio aika kauhea pelattava.