Niin sanottu yhteisöllinen yrittäminen on yleistynyt Euroopan kaupungeissa ja muualla maailmassa. Liiketilojen yhdistäminen saman katon alle kasvaa pikkuhiljaa Suomessakin, kun yhden liikeidean varaan rakentuvia yrityksiä on vaikeassa taloustilanteessa entistä riskialttiimpaa perustaa.
Nuoret helsinkiläiset Matti Vilhunen, Johannes Laine, Pekka Ollula ja Teemu Välkkynen yhdistivät vähän aikaa sitten osaamisensa ja intressinsä. Tuloksena oli helmikuussa Helsingin Kallioon avattu Rupla, joka toimii taidegalleriana, kahvilana, vaate- ja huonekalukauppana ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana.
"Ehkä me ollaan menty siitä ajasta eteenpäin, kun ostettiin paritalo Espoosta ja kultainen noutaja."
– Kierrettiin Johanneksen kanssa samoihin aikoihin maailmaa ja huomattiin, että tässä taloustilanteessa yhden toiminnan yritykset eivät välttämättä menesty. Niin huomattiin, että ideoita voi yhdistää saman katon alle, Vilhunen kertoo.
– Australiassa oli konsepti, jossa oli kahvila, ravintola, vaatekauppa, moottoripyöriä, tatuointistudio ja taidegalleria saman katon alla. Se veti koko ajan porukkaa, Laine havainnollistaa.
Yhdessä yrittäminen kasvussa
Starttirahoja aloitteleville yrittäjille jakavissa tahoissa on huomattu liikeideoiden yhdistämisen kasvava suosio.
– Yhdessä toimiminen on nykypäivänä hyvin yleistä. On valtavasti rohkeutta, hyviä ideoita, yrittäjyyttä. Uutta luodaan ehkä pienesti, mutta sieltähän se kasvu tulee, alkavan yrittäjyyden asiantuntija Riitta Ylätalo Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta kertoo.
"Jäämme monesti töiden jälkeen juttelemaan, ideoimaan ja parantamaan maailmaa."
– Ihmiset haluavat toteuttaa itseään ja etsivät samanhenkiset ihmiset mukaansa, koska kokevat, että kaikki hyötyvät siitä. On paljon helpompaa tulla yhdessä näkyväksi kuin yksin. Lisäksi se on paljon edullisempaa.
Eri alojen ekspertit löytävät toisiaan
Voimansa yhdistävät yrittäjät voivat tulla hyvinkin eri aloilta. Ylätalon mukaan pienempiä yrityksiä on perustettu viime aikoina esimerkiksi IT-alalla, missä yt-neuvottelut ovat koetelleet isojen yhtiöiden työntekijöitä.
Vaikka yhdessä toimivat yrittäjät voivat tulla hyvinkin eri aloilta, he jakavat usein saman arvomaailman.
Helsinkiläinen Tarja Castel on osuuskuntayrittäjä, joka myy Qi Store -kaupassaan eettisesti valmistettuja tuotteita, kuten vaatteita ja koruja. Hän jakaa toimitilat raakaruokakahvilaa pitävän yrittäjän kanssa.
– Olemme itsenäisiä yrittäjiä, mutta molemmat haluavat saada yrityksensä kannattavaksi, jotta toinenkin hyötyisi siitä. Meillä on aika lailla sama asiakaskunta, joten olemme katsoneet, että menemme samaan suuntaan, Castel toteaa.
Hän korostaa henkisen tuen merkitystä työnteossa.
– Jäämme monesti töiden jälkeen juttelemaan, ideoimaan ja parantamaan maailmaa. En hakisi osakasta omaan yritykseen, pidän siitä, että vastaan omista päätöksistä vain itselleni. Mutta en haluaisi tehdä hommia enää koskaan yksinkään.
Nihkeä talous vain osasyy
Ruplan seinillä roikkuvat jyväskyläläisen taidemaalarin Paavo Steniuksen teokset. Taiteilija halusi maalauksensa paikkaan, jossa ne tavoittaisivat paljon yleisöä helposti.
– Paikka, jossa on samassa kahvila, ravintola ja muuta toimintaa, madaltaa ihmisten kynnystä tulla katsomaan taidetta, Stenius toteaa.
– Visuaalisuus on ehkä enemmän muodissa kuin koskaan, mutta nuoret eivät juuri käy taidegallerioissa. Me haluttiin tuoda taidetta sinne, missä nuoret tuntee olonsa kotoisaksi, Matti Vilhunen puolestaan sanoo.
Vilhusen mukaan yhteisöllisyys on nousussa sekä asiakkaiden että yrittäjien keskuudessa.
– Ehkä me ollaan menty siitä ajasta eteenpäin, kun ostettiin paritalo Espoosta ja kultainen noutaja. Ja säästettiin kaikki rahat etelän lomaan, hän nauraa.
Johannes Laine nostaa esiin teknologian kehittymisen ja sosiaalisen median.
– Sosiaalinen media auttaa ihmisiä löytämään toisiaan. Sen vuoksi kaikki Facebook-ryhmät sun muut ovat älyttömän voimakkaita juttuja. Sitä kautta ihmiset tajuavat, että naapurilta voi kysyä myös face to face, saako lainata sokeria, eikä tarvitse huudella kaikkea Facebookissa.