Vaikka valtaosa terveydenhuollon hoitohenkilökunnasta on koronarokotteen ottanut, eivät kaikki sitä kuitenkaan halua. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajan mukaan hoitajien rokotekattavuus Husissa on korkea. Nimettömänä pysyvä hoitaja kertoo MTV Uutisille, miksei kuitenkaan itse aio rokotetta ottaa.
Suomessa suurin osa hoitohenkilökunnasta on halunnut ottaa koronarokotteen. Niin myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Hallintoylihoitaja Marja Renholmin mukaan Husin rokotekattavuus on varsin korkea.
– Meillä on hoitajista yli 95 prosenttia ottanut ja saanut ykkösrokotteen. Tällä hetkellä kakkosannoksen osalta mennään 71 prosentin rokotekattavuudessa. Siinä mielessä näyttää siltä, että rokotemyönteisyys kyllä meillä Husissa hoitajien keskuudessa on erittäin hyvä.
Jos kuitenkin löytyy hoitajia, jotka eivät rokotetta halua ottaa, voidaan jossain tapauksissa joutua miettimään jopa siirtämistä toiseen työyksikköön.
– Meidän täytyy arvioida sitä, että mikäli meillä on sellainen hoitaja, joka ei halua koronarokotetta ottaa, että minkälaisessa yksikössä hän työskentelee. Koronapotilaita hoitavilta toivotaan kyllä, että he ovat rokotettuja. Kyllä meillä ilman muuta aina on sellainen mahdollisuus arvioida myös sitä, minkälaisissa tehtävissä toimii.
Tartuntatautilaki ei velvoita Suomessa hoitohenkilökuntaa rokottautumaan koronavirusta vastaan. Renholm kuitenkin miettii, tulisiko olla toisin.
– Kansallisesti varmaan meidän täytyisi käynnistää keskustelu siitä, että tartuntatautilain 48. pykälään, tulisiko siihen lisätä tämä koronarokote. Tämä varmasti olisi potilasturvallisuus- ja työturvallisuusnäkökulmasta erittäin tärkeä ja hyvä lisäys, mutta vaatii tarkemman keskustelun ja pohdinnan valtakunnallisesti.
Lue myös: MTV seuraa koronatilannetta: Suomessa 748 uutta tartuntaa – HUS-alue leviämisvaiheen kynnyksellä
Lähihoitaja Annika ei aio koronarokotetta ottaa
25 vuotta alalla ollut lähihoitaja ”Annika” työskentelee vanhusten parissa tehostetussa palveluasumisen yksikössä.
MTV Uutisten haastattelema hoitaja ei halua tulla julkisuuteen omalla nimellään asian arkaluontoisuuden tähden. Hän on kuitenkin päättänyt olla ottamatta koronarokotetta.
– Minä olen itse vähän tällainen nörtti, niin minähän haluan selvittää mitä siinä on, koska siinä aluksi jo hieman haiskahti, että mikä juttu, kun kaikille vaaditaan rokotteet, kun kyse on kuitenkin koronaviruksesta ja me tiedämme, mitä se suurin piirtein aiheuttaa ja mille ikäryhmälle.
Mahdolliset haittavaikutukset ovat asia, jotka saavat miettimään koronarokotteen turvallisuutta.
– Siellä on niin paljon tullut vakavia haittavaikutuksia esille.
Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronarokote on suhteellisen nopeasta hyväksymisprosessistaan huolimatta turvallinen. THL:n ylilääkäri Otto Helve korosti keskiviikkona MTV Uutisille sen olevan ensimmäinen rokote, joka on kehitetty valtavan globaalin valvonnan alla.
Pitäisikö suomalaiset pakkorokottaa? THL:n ylilääkäri Helveen mukaan rokotekriittisyys saattaisi lisääntyä pakon edessä
Ilmoitukset rokotteen mahdollisista haittavaikutuksista saa eteensä Fimea. Suurin osa niistä koskee paikallisreaktioita ja kipua pistoskohdassa. Monet rokotteen jälkeen ilmenevät oireet, kuten kuume, päänsärky, lihaskipu ja ja väsymys viittaavat immuunipuolustuksen aktivoitumiseen – siihen, että rokote toimii.
Fimealle edelleen runsaasti haittavaikutusilmoituksia koronarokotteista – suurin osa paikallisreaktioita ja kipua pistoskohdassa
Annika kertoo internetissä törmänneensä useisiin suomalaisten kertomuksiin tilanteestaan.
– Kuinka on ensimmäisen piikin jälkeen tai sitten toisen piikin jälkeen tapahtunut omaisella kuolema, vammautuminen tai jokin muu vakava haittavaikutus. Nyt alkaa tulemaan huolestuttavan paljon niitä, Annika sanoo.
Fimeassa on käsitelty liki sata koronarokotuksiin liittyvää ilmoitusta, joissa potilaan kerrotaan kuolleen. Kolmasosalle ilmaantui kuumetta tai yleisvoinnin heikkenemistä rokotetta seuranneina päivinä.
Vaikka heidän katsotaan menehtyneen pitkälle edenneisiin perussairauksiin, rokotteen mahdollista myötävaikuttavaa roolia ei voida täysin sulkea pois. THL:n mukaan kuoleman ajallinen yhteys rokotuksiin ei myöskään tarkoita sitä, että kuolemalla ja rokotteilla olisi tällaisissa tapauksissa syy-yhteys.
Lue myös: Pääkaupunkiseudun koronarajoituksiin ei tehdä ravintolarajoitusten lisäksi vielä muita muutoksia
Oma sairastuminen ei pelota
Oma sairastuminen ei hoitajaa itseään huoleta, sillä hän kertoo olevansa terveysintoilija, joka pitää huolta omasta vastustuskyvystään.
Mitä tulee mahdolliseen työpaikalla tartuttamiseen, niin Annika muistuttaa, että ihminen voi tartuttaa edelleen myös kahden rokoteannoksen jälkeen.
Myös se, mitä Annika on itse nähnyt, ei puolla rokotteen tehoa.
– Meillä on nyt muutama tällainen hoitaja, kahden rokotteen saaneita, jotka ovat nyt sitten joutuneet joko sairaalahoitoon tai sitten ovat sairastuneet vakavasti, Annika sanoo.
MTV Uutiset ei ole saanut Annikan väitteeseen vahvistusta sairaalalta.
Rokotteet pelastavat henkiä
THL korostaa, että sen lisäksi että rokote suojaa henkilöä vakavalta koronavirustaudilta, se myös estää sekä virusinfektion syntymistä että viruksen erittymistä, eli eteenpäin tartuttamista. Rokotteet siis edesauttavat epäsuoran suojan syntymistä myös sairaanhoitajien työpaikoilla.
WHO sanoo suoraan, että rokotteet pelastavat henkiä.
– Covid19-rokotteet ovat osoittautuneet turvallisiksi, tehokkaiksi ja ihmishenkiä pelastaviksi. Kuten kaikki rokotteet, ne eivät täysin suojaa kaikkia, jotka ovat rokotettuja, emmekä täysin tiedä kuinka hyvin ne estävät ihmisiä tartuttamasta virusta toisiin. Siksi meidän tulee jatkaa myös muita turvallisuustoimia taistelussa pandemiaa vastaan.
Koronarokotteiden tehon voi tällä hetkellä todeta Suomessa rokottamattomien korostuneesta osuudesta sairaaloissa.
Sairaalapotilaiden määrissä jyrkkä kasvu, valtaosa rokottamattomia ja aiempaa nuorempia: "Koronapotilaat jopa parikymppisiä"
Annikan mukaan rokotteita kuitenkin annetaan yhä Suomessa, koska emme voi jättäytyä pois maailmanlaajuisesta projektista. Hänen mukaansa koronan torjuntaan olisi kuitenkin vaihtoehtoisia hoitoja, joiden tehoa ei kuitenkaan ole tieteellisesti todistettu. MTV Uutisten haastattelussa Annika ei erittele kyseisiä hoitoja sen tarkemmin.
Annika ei pidä koronarokotetta rokotteena
Rokotevastaiseksi ”Annika” ei itseään koe, sillä hän on rokottanut itsensä ja lapsensa kansallisen rokotusohjelman mukaan. Sen sijaan koronarokotetta hän ei pidä rokotteena.
– Minä en nyt edes puhu rokotteesta, kun puhun tästä tämänhetkisestä koronapiikistä. Minä en voi sitä edes luokitella silmissäni rokotteeksi, koska siitä ei ole tutkimustietoa riittävästi. Eikä siitä ole näyttöä kuin ihan hetken ajalta.
Annika kertoo vielä, että jos Suomeen tulisi voimaan laki, joka velvoittaa hoitajan ottamaan koronarokotteen, olisi silloin ainoa vaihtoehto siirtyä muihin tehtäviin. Sitä hän pitäisi harmillisena, sillä siinä tapauksessa Suomessa tultaisiin kärsimään vieläkin suuremmasta hoitajapulasta.
Muokattu kello 10.50, MTV Uutiset ei ole saanut sairaalalta vahvistusta Annikan väitteelle, että yksi tai kaksi koronarokotusta saaneiden hoitajien joukossa on vakavasti sairastuneita tai sairaalahoitoon joutuneita.