Fimeaa ja mediaa kohtaan on satanut kritiikkiä koronarokotteisiin liittyvistä kuolemista kertomisessa. Syynä on se, että ainakaan kaikilla kuolemilla ja rokotteella ei ole todistettua syy-seuraussuhdetta.
Suomessa on tällä hetkellä kirjattu 11 kuolemaa, jotka ovat ilmenneet koronarokotteen saamisen jälkeen. Luku ei kuitenkaan kerro yksinään täyttä totuutta.
11 kuolleesta kymmenen on ollut hoivakotipotilaita, joista yhdeksän on ollut yli 85-vuotiaita. Kaikilla hoivakotiasukkailla on ollut pitkälle edenneitä perussairauksia.
Lisäksi yhden rokotuksen jälkeen kuolleen työikäisen kohdalla taustalla on ollut jo ennen rokotteen saamista kuolemaan johtavia sairauksia.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen kertookin, että raportoidut kuolemat eivät suoraan liity rokotteeseen.
– Muutamassa tapauksessa ei voida poissulkea, ettei rokotteilla olisi ollut myötävaikuttavaa roolia. Tämä tarkoittaa sitä, että rokotuksen jälkeen on ilmennyt tavanomaisia haittoja ja sitten melko pian henkilö on menehtynyt.
Hänen mukaansa suurimmassa osassa tapauksista näin ei ole.
– Uutinen on, että rokottamisten aloittamisen jälkeen ei ole tullut esille uusia haittoja, joiden vuoksi tulisi huolestua. Ei ole tullut ilmi mitään sellaista, minkä vuoksi esimerkiksi Suomen pitäisi muokata rokotusohjelmaa.
Mihin rokotteen antamisessa vedetään raja?
Koronarokotteella on monia yleisiä haittavaikutuksia, joista yksi on kuume.
Kaukonen kertoo tiedossa olevan neljä tapausta, joissa kuume on ollut mahdollisena myötävaikuttavana tekijänä. Kuume voi olla vaarallinen heikossa kunnossa olevia vanhuksille ja päätökset rokottamisesta tehdäänkin tapauskohtaisesti.
THL:n ohjeistuksen mukaan esimerkiksi saattohoidossa olevia henkilöitä ei rokoteta.
Kaukonen painottaa, että arviointi ei ole yksinkertaista.
– Jos hoivakotien asukkaita jätetään rokottamatta, merkittävä osa potilaista kuolee koronavirusinfektion tarttuessa. Rokottaminen varmasti säästää hoivakodeissa henkiä. Asukkaat eivät kuole koronaan, vaan menehtyvät perussairauksiin.
Terveydenhuoltolain mukaan potilasta hoidetaan yhdessä hänen kanssaan. Jos henkilö ei ole itse kykenevä tekemään päätöksiä, asiasta keskustellaan omaisten kanssa ja hoitava lääkäri antaa myös oman näkemyksensä.
Lue myös: THL: Suomessa koronarokotteita annettu yli 164 000:lle
Kaukonen muistuttaa, että menehtymisiä tulee tapahtumaan rokottamisten jälkeen jatkossakin.
Hoivakodeissa kuolee Suomessa normaalisti noin 400 asukasta joka viikko ja niissä asuvien ihmisten jäljellä oleva elinikä on keskimäärin kaksi vuotta.
– Tulokset ovat aika pitkälti sitä, mitä olemme odottaneet. Mikäli lähdemme rokottamaan hoivakodeissa asuvia ihmisiä, niin meillä tulee rokottamisen jälkeisiä kuolemantapauksia. Se ei tarkoita suoraa syy-seuraussuhdetta, Kaukonen painottaa.
Luvut hämäävät kansalaisia
Koronarokotteiden saamisen jälkeen ilmenevien kuoleminen ilmoittaminen lukuina on saanut kritiikkiä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Moni on kokenut, että Fimean tapa kertoa ihmisten kuolemasta koronarokotteen saamisen jälkeen on harhaanjohtava.
Tällainen Fimean tiedottaminen ja sitä kautta median uutisointi voi vahvistaa rokotevastaisten ihmisten epäilyksiä, vaikka loppujen lopuksi rokote ei olisi selkeä syy kuolemalle.
Kaukosen mukaan Fimean on tarkoitus olla mahdollisimman avoin asian kanssa.
– Vahvasti rokotevastaisia ei pysty vakuuttamaan faktoilla. Haittavaikutustietojen julkaisemisella pyrimme tarjoamaan faktaa rokote-epäröiville. Kertynyt haittavaikutustieto on rauhoittavaa, Kaukonen vakuuttaa.
Fimea julkaisee joka keskiviikko tiedon koronarokotteiden jälkeen ilmoitetuista haittavaikutuksista. Näihin lukeutuvat myös kuolemantapaukset.
Haittavaikutuksista tehty reilu 300 ilmoitusta
Perjantaina 5. helmikuuta koronarokotteen haittavaikutuksista oli tehty yhteensä 317 ilmoitusta. Näistä vakavia ilmoituksia oli 96.
Haittavaikutus on vakava, jos se on johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman tai alentanut toimintakykyä tai on synnynnäinen epämuodostuma.
Arvio perustuu ilmoittajan tai Fimean arvioon. Mikäli ilmoittaja kertoo haitan olleen vakava, ei Fimea muuta sitä, vaikka se ei täyttäisi edellä mainittuja kriteereitä.