Vuodesta 2016 alkaen toimineen Väkivaltaa Kokeneet Miehet -hankkeen kautta on hakenut tähän mennessä apua yli 200 miestä. Vaikka miesten kokemasta väkivallasta vaietaan yhteiskunnassa edelleen, on tietoisuus kasvanut viime vuosina, sanoo hankekoordinaattori Tommi Sarlin Miessakit ry:stä.
Hankkeesta apua saaneista miehistä suurin osa elää elämän ruuhkavuosia. Väkivallan tekijä on kolmessa tapauksessa neljästä perheenjäsen, useimmiten kumppani. Väkivalta on ollut fyysistä tai henkistä, jossain tapauksissa myös seksuaalista.
Parisuhteessa henkinen väkivalta kohdistuu usein myös isyyteen: vähättelyä, perättömiä syytöksiä ja ilmiantoja, joilla pyritään vahingoittamaan miehen suhdetta lapseensa. Miehet ovat kokeneet henkisen väkivallan pääsääntöisesti haavoittavammaksi kuin fyysisen väkivallan.
– Aika tyypillinen tapaus on sellainen, että on oltu pitkään parisuhteessa, jonka aikana mies on kokenut erityisesti henkistä väkivaltaa. Jossain vaiheessa mies havahtuu ja huomaa, ettei enää kestä tällaista suhdetta, Sarlin kertoo.
Enemmän koulutettuja
Hankkeesta apua on hakenut miehiä kaikilta koulutustasoilta, kuitenkin selvästi painottuen korkeammin koulutettuihin. Tommi Sarlin arvioi tämän johtuvan siitä, että toisille miehille vaikeista aiheista puhuminen ja keskusteluapu ovat koulutetuille useammin jo entuudestaan tuttuja. Siksi kynnys avun hakemiseen on ollut matalampi.
– Jatkossa haluamme tavoittaa miehiä entistä laajemmin koulutustasosta riippumatta. Myös katuväkivaltaa ja homosuhteissa väkivaltaa kokeneita miehiä emme ole tavoittaneet parhaalla mahdollisella tavalla.
Hankkeessa väkivaltaa kokeneita miehiä on autettu yksilötapaamisilla kasvokkain ja puhelimitse sekä ohjatuissa vertaistukiryhmissä. Vertaisryhmiä on järjestetty neljä. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa, puolitoista tuntia kerrallaan.
"Alussa olin kauhuissani"
Sarlinin mukaan hankkeen saama asiakaspalaute on ollut rohkaisevaa. Moni kertoo ajatusten selkeytyneen, tunne-elämän rauhoittuneen ja traumojen käsittelyn helpottuneen. Vertaistukiryhmää ei kukaan ole lopettanut kesken, vaan kaikki osallistujat ovat käyneet tapaamisissa loppuun asti. Kaikki ryhmäläiset ovat myös suositelleet sitä muille miehille.
– Alussa olin lähinnä kauhuissani tilanteestani. Keskustelu on ollut terapeuttinen kokemus verrattuna siihen, että olisin yksin asian kanssa, eräs osallistuja kommentoi.
– Olen saanut käsiteltyä menneisyyden "mörköjä" ja uskoa jälleen tulevaisuuteen, kommentoi toinen.
– Vähentänyt omaa pahaa oloa ja huono omaatuntoa, mikä on ehkä ollutkin perusteetonta. Parantaneet itsetuntoa, kun joku kertoo, ettei kaikki mitä puoliso sanoo minusta ei olekaan totta, vaan henkisen väkivallan väline, kommentoi kolmas hankkesta apua saanut mies.
Väkivallasta puhuminen vaikeaa
Vaikka miesten kokema väkivalta on yhteiskunnassa edelleen osin vaiettu asia, on se Sarlinin mukaan noussut tällä vuosikymmenellä yhä enemmän esille.
– Kyllä tämä on vielä asia, jota ei olla täysin tunnistettu. Meidän asiakkaat monesti kertovat, että he ovat yrittäneet kertoa ammattilaiselle, mutta heitä ei ole kuultu tai uskottu, Sarlin sanoo.
Sarlin uskoo, että mielikuva väkivaltaisesta miehestä perheväkivallan tekijänä on iskostunut monille vahvasti ajatuksiin.
– Väkivalta yleisesti on vaikea asia, mutta saattaa olla, että mies kokijana on vielä vaikeampi asia käsitellä.