Keskiviikkona julkistettava mietintö tietoliikennetiedustelusta eli verkkovalvonnasta on herättänyt huolta yksityisyyden suojasta.
Valvontaoikeutta haluavat puolustusministeriö ja Puolustusvoimat ja suojelupoliisi. Esitystä arvostelee erityisesti liikenne- ja viestintäministeriö.
STT:n saamassa mietintöluonnoksessa esitetään seuraavia oikeuksia ja rajoituksia verkkovalvontaan:
Kuka voisi esittää tietojen keräämistä?
– Valtiojohto, Puolustusvoimat, suojelupoliisi tai keskusrikospoliisi.
Kuka antaisi luvan?
– Luvan voi myöntää esimerkiksi erityinen sitä varten perustettu tuomioistuin.
Mihin tiedonkeruulla pyrittäisiin?
– Kansallista turvallisuutta vaarantavien terroritekojen, datahyökkäysten ja ulkomaisen vakoilun torjumiseen sekä mahdollisuuteen sotilaallisen ennakkovaroituksen antamiseen.
Miksi tarvittaisiin uusi laki?
– Nykyisillä toimivaltuuksilla ei tiedusteluviranomaisten mukaan voida riittävän tehokkaasti ja varhaisessa vaiheessa havaita uhkia eikä ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.
Mistä tiedot kerättäisiin?
– Ulkomaisen ja kotimaisen tietoliikenteen erottaminen toisistaan ei teknisistä syistä ole kaikissa tilanteissa mahdollista. Luottamuksellisen viestin suojan rajoittaminen voisi siten periaatteessa kohdistua myös kotimaiseen tietoliikenteeseen, vaikka se ei olisi tarkoitus.
– Suomessa oleskelevien osapuolten viestiliikennettä voisi suojata tietojen käsittelykielto ja poistamisvelvoite.
Miten tietoja kerättäisiin?
– Kaikkea tietoliikennettä haluttaisiin seuloa koneellisesti.
– Tietoliikenteestä pitäisi erottaa merkityksellinen tieto, esimerkiksi ennakkoon määrättyjä hakuehtoja kuten tunnistetietoja tai sanallisia kuvailuja käyttämällä.
– Vertailu tapahtuisi automatisoidusti, eivätkä muut kuin hakuehtoja vastaavat viestit tulisi manuaaliseen käsittelyyn. Vasta manuaaliseen käsittelyyn tulevista viesteistä haluttaisiin selvittää myös sisältö.
Kuka tietoa seuloisi?
– Puolustusvoimien tiedustelulaitos
Kuka valvoisi?
– Viranomaisten käyttämät hakuehdot olisi kirjattava talteen, jotta niitä voidaan jälkikäteen valvoa. Valvojia olisivat oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja tietosuojavaltuutettu. Saattaisi edellyttää myös ulkopuolista erityisvalvontaelintä.
Tallennettaisiinko tiedot?
– Vain kansallisen turvallisuuden kannalta olennaiset tiedot tallennettaisiin. Muu tieto hävitettäisiin.
Olisiko tietojen kerääminen ihmisoikeussopimusten mukaista?
– Työryhmän enemmistön mielestä olisi. Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttäisivät kuitenkin oikeudellista valvontaa ja selkeiden menettelytapojen luomista tietojen käsittelylle.
Mietintö luovutetaan puolustusministeri Carl Haglundille (r.) keskiviikkona.
STT:n juttua korjattu kello 22.22: Jutussa oli aiemmin virheellisesti mainittu myös Kyberturvallisuuskeskus. Lisäksi kysymykset 2, 3 ja 7 on muotoiltu uudelleen.