Kainuussa ja Savossa on vain vähän tartuntoja – pitäisikö ne eristää muusta korona-Suomesta?

Suomessa on pohdittu rokotteiden keskittämisestä alueille, jossa tautitilanne on pahin, kuten Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Vielä joulukuussa kansallisen rokotusohjelman asiantuntijaryhmän, eli Krarin puheenjohtaja Timo Peltola totesi Talouselämän haastattelussa, ettei alueellisia eroja taudin ilmaantuvuudessa tule huomioida.

– Olemme lähteneet siitä, että rokotettaessa kaikki suomalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa, Peltola sanoi. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, ettei suojelua, eli rokotuksia, kohdisteta sen mukaan, kuinka suuri vaara ihmisiä uhkaa.

Lue myös: Ainakin pari sataa rokotettua suomalaista on sairastunut koronaan – tämä rokotteiden antamasta suojasta nyt tiedetään

Toisaalta alueellisen kohdentamisen puolesta ovat puhuneet Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen.

Nyt Peltolan lisäksi THL:n Hanna Nohynek, Krarin sihteeri, on taipuvaisempia kohdentamaan rokotusjärjestystä. Krarilla on merkittävä rooli kun rokotusjärjestyksestä tehdään päätöksiä. Viime päivinä myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen on viime päivinä vaatinut rokotusten keskittämistä Uudellemaalle.

Jos rokottamista kohdennetaan, saatetaan samassa yhteydessä harkita liikkumisen rajoittamista.

Kuntien erot ovat hurjia

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sulkemisen lisäksi voi olla hyödyllistä eristää ne alueet, joilla tautia on erityisen vähän, ja jotka mahdollisesti saavat väestömäärään nähden vähemmän rokotuksia. Näitä alueita ovat muun muassa Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Ne muodostavat yhtenäisen alueen Itä-Suomessa.

Kriteerinä voitaisiin käyttää ilmaantuvuutta tai valtioneuvoston ja THL:n jakoa perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Kainuu on perustasolla ja ilmaantuvuus on seitsemän tapausta 100 000 henkeä kohti 14 päivän aikana. Hus on leviämisvaiheessa ja ilmaantuvuus on 285,5. Vantaan ilmaantuvuus on peräti 420. Oulun ilmaantuvuus on 80, kuusitoista kertaa suurempi kuin Kajaanissa.

Lue myös: THL:n kauhuskenaario 11 000 päivätartunnasta on epätodennäköinen – "Se tarkoittaisi, että Suomen päättäjät hallitsisivat epidemiaa silmät kiinni"

Riski sairastua vähenisi

Jouni Jaakkolan mukaan Kainuun eristäminen vähentäisi kainuulaisten riskiä sairastua. Ihmisten liikkuvuus ja siihen liittyvät kontaktit lisäävät infektioilmaantuvuutta erityisesti pienemmän ilmaantuvuuden alueella.

– Matkustusrajoitukset eri ilmaantuvuustasolla olevien väestöjen välillä suojelevat siis erityisesti perustasolla olevaa väestöä. Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon väestöjä suojeltaisiin erityisesti eristämällä, esimerkiksi rajoittamalla pääkaupunkiseudun asukkaiden vierailuja sinne, mutta myös rajoittamalla savolaisten vierailuja pääkaupunkiseudulle ja takaisin, Jaakkola jatkaa.

Turun yliopiston kansanterveyden professori Jaakko Oksi ei ota suoranaisesti kantaa asiaan, mutta pitää ajatusta hyvässä tilanteessa olevien alueiden eristämisestä loogisena. Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan taudin taltuttamisen kannalta olisi tärkeintä saada leviäminen kuriin Uudellamaalla ja muilla korkean ilmaantuvuuden alueilla.

"Suuria haasteita"

Evoluutiobiologia Tuomas Aivelon mukaan tällaiseen eristämiseen liittyy monia ongelmia.

– Ei ole mitään tautiekologista syytä, miksi alueita, joilla tilanne on erityisen hyvä, ei voisi eristää. Se vaatisi kuitenkin erityisen hyvän suunnitelman ja siinä on suuria poliittisia, juridisia ja taloudellisia haasteita, sanoo Aivelo.

Häntä mietityttää myös reiluus.

– Tässä nousee reiluus kysymys. Jos Kainuu on hoitanut tilanteensa hyvin, niin onko oikein, että eivät he saa rokotteita? Missä ovat sitten insentiivit?, Aivelo kysyy, ja jatkaa:

– Enemmän on hyötyä siitä, että eristetään ne alueet, joilla tilanne on erityisen paha, kuin että eristetään alueet, joilla tilanne on hyvä. Ja mitähän kainuulaiset tykkäävät siitä, että ovat erityksissä?

Oppia historiasta?

Hyvässä tilanteessa olevan alueen eristäminen muista alueista on taktiikka, jota Suomi käyttää valvoessaan ulkomailta tulevaa liikennettä.

Taktiikka ole uusi. Historioitsija Veli Toropaisen mukaan 1657 ruttoepidemian aikana turkulaiset eivät saaneet matkustaa Tukholman tautipesään ilman erillistä passia. Tukholmasta ja Tallinnasta tulevat laivat pääsivät satamaan vasta viikkojen karanteenin jälkeen.

1600-luvun ruttoepidemioiden aikana valvottiin myös maan sisäistä liikennettä. Turkuun pääsi, jos pystyi esittämään todistukseen, ettei tule alueelta, jossa rutto riehuu valtoimenaan.

Lue myös: MTV seuraa koronan etenemistä Suomessa: Bussimatkalta alkanut tartuntarypäs varmistui eteläafrikkalaisen virusmuunnoksen aiheuttamaksi