THL:n kauhuskenaario 11 000 päivätartunnasta on epätodennäköinen – "Se tarkoittaisi, että Suomen päättäjät hallitsisivat epidemiaa silmät kiinni"

– Se tarkoittaisi, että Suomen päättäjät hallitsisivat epidemiaa silmät kiinni seuraavat neljä viikkoa pääsiäiseen asti. Että he nostaisivat kädet pystyyn ja toteaisivat, että ihan sama, mitä tapahtuu. 

– Tai sitten se voisi tarkoittaa sitä, että jostain syystä Suomen kansalaiset heräisivät kapinaan ja toteaisivat, että nyt me ei enää jakseta noudattaa mitään rajoituksia eikä suosituksia.

Leskelän mukaan mikään Suomen tähänastisissa toimissa ei tue ennustetta. 

– THL ei ole tosin tarkoittanutkaan käyttää tätä karmeaa skenaariota ennusteena.

Lue myös: Olli Vapalahti: THL halusi nostaa kriisitietoisuutta – "Tärkeintä on, että tehdään välttämättömiä toimia ajoissa"

Uusia malleja kehitellään parhaillaan

Rokotusjärjestyksestä on käyty etenkin viime aikoina paljon keskustelua. Kriisisissä puheenvuoroissa on ihmetelty sitä, miksi ei rokoteta nopeammin niiden alueiden ihmisiä, joilla koronaa esiintyy eniten.

Leskelä kertoo, että Aalto-yliopistossa on vastikään käynnistetty pohjoismainen, poikkitieteellinen tutkimushanke, joka kehittää uusia malleja aiempaa parempaan alueelliseen mallintamiseen. Uusien mallien avulla pystyttäisiin laskemaan esimerkiksi se, pitäisikö joitain alueita rokottaa ennen kuin toisia.

– Tai kannattaisiko esimerkiksi Uudenmaan sulku toistaa tänä vuonna, tai jättää toistamatta, Leskelä selvittää.

Lue myös: Kainuussa ja Savossa on vain vähän tartuntoja – pitäisikö ne eristää muusta korona-Suomesta?

Koronan leviämiseen vaikuttaa ihmismieli

Mikä Lasse Leskelän omasta mielestä olisi todennäköinen päivittäinen tartuntaluku kuuden viikon päästä, eli silloin, kun kuntavaalit olisi pitänyt alun perin järjestää?

– En lähtisi tästä vedonlyöntiä harjoittamaan, mutta sanoisin, että on mahdollista päästä huhtikuun puoleen väliin mennessä tartuttavuusluku ykköseen tai sen alle. Eli paljon valoisammatkin skenaariot ovat mahdollisia. Se tosin saattaisi vaatia vielä pientä lisäponnistelua meiltä kaikilta suomalaisilta ennen pääsiäistä.

Lue myös: Ainakin pari sataa rokotettua suomalaista on sairastunut koronaan – tämä rokotteiden antamasta suojasta nyt tiedetään

Leskelä painottaa vielä, että koronan ennustaminen on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi sään tai pörssikurssien. 

– Koronassa tilanteeseen vaikuttavat ihmisten käyttäytyminen ja mieliala sekä poliitikkojen toiminta.  

– Ennustaminen on häviäjän bisnestä tässä mielessä, mutta se on silti tärkeää. Vaikka ennusteet olisivat kauhuskenaarioita tai ylioptimistisia, ne ovat ainoita asioita, jotka auttavat päätöksen tekijöitä navigoimaan. Jos mentäisi ilmaan mitään skenaariolaskelmia, se olisi vähän kuin ohittaisi laivaa pimeässä ilman mitään apuvälineitä, Leskelä vertaa.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Vaalijärjestelmän kriisinkestävyys on nyt testattu – ja huonoksi todettu