Muuttuuko rokotusjärjestys? Nämä sairaanhoitopiirit kuuluisivat piikkien uusjaon voittajiin ja häviäjiin

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR ehdottaa koronarokotusjärjestyksen muuttamista.

– Jonkinlaista alueellista painotusta tarvitaan, KRARin puheenjohtaja Ville Peltola sanoo.

– Ajatus on, että painotetaan rokotuksia sinne, missä on voimakas epidemia. Sitä mitataan tapausten määrällä ja sairaalahoidon tarpeella, Peltola jatkaa.

Rokotejärjestystä ja sen mahdollista muuttamista arvioi THL, joka antaa arvionsa sosiaali- ja terveysministeriölle ensi viikolla.

Tähän mennessä Suomessa on rokotettu yli 700 000 henkilöä, joista viimeisen viikon aikana reilu 135 000.

Rokotusten etenemistä on seurattu sairaanhoitopiireittäin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin alueella ensimmäisen rokotteen on saanut 10,8 prosenttia väestöstä, kun alueella on raportoitu koronatartuntoja viimeisen 14 vuorokauden aikana 5802.

Husin alueella rokotekattavuus on koko maan alhaisin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ohella.

Vertailun vuoksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on rokotettu 17,4 prosenttia väestöstä, mikä on Suomen kärkiluku. Siellä on viimeisen 14 vuorokauden aikana kirjattu 14 tartuntatapausta.

– Epidemia on ollut HUSin alueella koko ajan voimakkaampi kuin muussa maassa. Muuallakin on nähty (tartunta)piikkejä, mutta ne ovat aina tasaantuneet, Peltola muistuttaa.

– Pääkaupunkiseutu ja Varsinais-Suomi ovat ne ongelma-alueet, Peltola jatkaa.

Lue myös: Analyysi: Rokotusjärjestyksessä muhii ikävä riita, kun jonon kärkeen on tunkua ja lääketieteelliset perustelut törmäävät tunteiden kanssa

Voittajat ja häviäjät

KRARin ehdotuksen ajatus ei ole Peltolan mukaan se, että epidemian kannalta turvallisemmilla alueilla rokottaminen loppuisi tyystin.

– Kyse on painotuksesta. Kaikki alueet saisivat jatkossakin rokotteita, Peltola muistuttaa.

Jatkossa piikkejä jaettaisiin siis enemmän sinne, missä tapauksia on paljon ja sairaanhoidon tarpeen määrä korkea.

Jos KRARin ehdotus muuttuisi todellisuudeksi, voisi sairaanhoitopiirit jakaa niin sanotusti voittajiin ja häviäjiin sen suhteen, mitkä piirit saisivat jatkossa runsaammin rokotteita.

Ilmaantuvuusluku on yli sata Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiireissä.

Onkin oletettavaa, että KRARin ehdotuksen mukaiset niin sanotut voittajat löytyisivät näiltä alueilta.

Sen sijaan eniten rokotepiikkejä katoaisi todennäköisesti Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiireistä. Niissä kaikissa ilmaantuvuusluku on alle 30.

Yksiselitteinen jako voittajiin ja häviäjiin ei tosin välttämättä ole näin yksiselitteinen, sillä jos epidemia laantuu pääkaupunkiseudulla, niin riski koronaviruksen leviämisestä koko Suomessa laskee.

”Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista”

KRARin ehdotus on jo saanut jonkin verran tukea. Esimerkiksi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi olevansa valmis arvioimaan rokotusjärjestystä riskiryhmien rokottamisen jälkeen.

Sen sijaan suurin osa sairaanhoitopiireistä katsoo, ettei koronarokotusjärjestystä pitäisi Suomessa muuttaa, kertoo Uutissuomalaisen kysely. 

Vain HUSissa sekä Lapissa sijaitsevassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kaivataan selvää muutosta rokotusjärjestykseen.

Rokotusjärjestyksen yhteydessä on puhuttu paljon yhdenvertaisuudesta.

Jos esimerkiksi jatkossa Euroopassa matkustamisesta tulee sallittua vasta rokotepassin näyttämisen jälkeen, voi rokotusjärjestyksen mahdollinen muutos vaikuttaa merkittävästi siihen, milloin on mahdollista lähteä lomalle.

KRAR tarkastelee pandemian hoitoa puhtaasti ”lääketieteellisestä näkökulmasta”, Peltola sanoo.

– On yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista kohdistaa rokotteita sinne, missä riski sairastumiseen on suurempi, Peltola linjaa.