Paistopistepussi, kertakäyttömuki, karkkipussi, kasvomaskeja, koirankakkapussi, tupakka-aski, juomatölkkejä, luistimen teräsuoja. Kaisu Paulannon kädessä oleva roskapussi on täyttynyt puolilleen vain puolentoista kilometrin matkalla.
Paulanto kerää päivittäin muiden luontoon jättämiä roskia. Puolitoista vuotta sitten hän alkoi laskea keräämiensä kasvomaskien lukumäärää. Maaliskuun puolessa välissä ylittyi 13 000 maskin raja.
– Onhan se ihan järkyttävä määrä, mutta luku voisi olla isompikin. Ajattelin lopettaa laskemisen kymppitonnin tullessa täyteen, mutta putki jäi päälle.
Kaisu Paulanto tuo roskia näkyviksi instagram-tilillään @roskajuoksijan_paivakirja. Siniset kertakäyttömaskit on suurimmaksi osin polypropyleenimuovia, jonka maatuminen kestää satoja vuosia. Polypropyleeni hajoaa mikro- ja nanomuovihiukkasiksi, jotka jäävät ympäristöön.
Paulanto on huomannut, että maskeja putoilee huomaamatta ihmisten taskuista, tai niitä laitetaan liian kevyesti roskisten suulle, josta ne leviävät maastoon tuulen ja lintujen mukana. Koulujen ja kauppojen pihoilla maskeja heitetään välinpitämättömästi suoraan maahan. THL:n maskisuositus alkaa hiljalleen loppua, mutta kerättävää löytyy vielä pitkään.
– Kasvomaskit ovat pelkkää muovia. Ne hajoavat mutta eivät maadu. Vaikka maskien käyttö loppuu, niitä tulee löytymään vielä vuosien ajan maastosta, Paulanto huokaa.
Maskeista kotinäyttely?
Moni on kysynyt säilöökö Paulanto keräämiään maskeja kotiinsa. Kysymys naurattaa. Maskit päätyvät muiden roskien kanssa asianmukaisesti sekajätteeseen hävitettäväksi. Omalla instagram-tilillään @roskajuoksijan_paivakirja Paulanto julkaisee kuvia löytämistään roskista ja tuo näin näkyville sen, jonka moni ohittaa arjessaan.
– Toivoisin, että ihmiset kiinnittäisivät huomionsa lähiympäristöönsä ja laittaisivat edes omat roskansa roskikseen. Puhtaassa ympäristössä on mukavampi elää. Ei tämä roskien kerääminen niin hauska harrastus ole, että haluaisin sen jatkuvan ikuisesti.
Maailman yleisin roska on tupakantumppi. Se on tehty selluloosa-asetaatista, joka ei maadu luonnossa.
Kestävyysurheilua harrastavalle Paulannolle on luontevaa lähteä juoksu- tai kävelylenkille roskapussi taskussaan. Lenkeillään hän näki luontoon päätyneitä roskia ja halusi tehdä oman osansa, että lähiympäristö pysyisi puhtaana.
Neljä vuotta sitten Paulanto perusti Nurmijärvelle Plogging ryhmän, jonka kautta kannustetaan kaikkia poimimaan roskia omien kulkureittiensä varrelta. Plogging on Ruotsista lähtöisin oleva juoksun ja luonnon siistimisen yhdistelmä, joka tulee sanoista jogga (lenkkeillä) ja plocka upp (poimia).