Kaksi erityispiirrettä selittää, miksi Suomessa kuollaan huumeisiin nuorina – korona-aikana huumeiden käyttö meni Suomessa täysin eri suuntaan kuin muualla

Huumausaineisiin kuoli Suomessa vuonna 2021 enemmän ihmisiä kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006 lähtien. Huumausainekuolemia tapahtui viime vuonna 287, selviää Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.

Valtaosa huumekuolemista oli tapaturmaisia myrkytyksiä. Tapaturmaiset yliannostuskuolemat johtuivat Tilastokeskuksen mukaan tyypillisimmillään huumeiden ja lääkeaineiden yhteiskäytöstä.

Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä nousi viime vuonna 31 vuodesta 35 vuoteen. Eniten lisääntyivät 30–44-vuotiaiden huumekuolemat.

Suomessa on oltu viime vuosina huolissaan nuorten ihmisten huumekuolemista. Mediaani-iän noususta huolimatta huumeisiin kuollaan edelleen Suomessa nuorempana kuin muualla, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Sanna Kailanto STT:lle. Kailanto on huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.

Lue ja katso:"Kokenut päihdelääkäri huumekuolemien surullisesta ennätyksestä – "Lumipallo, joka on lähtenyt vyörymään eteenpäin"

6:03

Tuoreimmassa Euroopan huumeraportissa yliannostusten keski-ikä oli Euroopassa 41,7 vuotta vuonna 2018.

Huumeiden käyttöön liittyy Kailannon mukaan Suomessa joitain erityispiirteitä, jotka saattavat osin selittää nuorten huumekuolemien korkeampaa määrää.

Meillä esimerkiksi siirrytään nopeasti pistokäyttöön, kun huumeiden käyttö lisääntyy. Pistokäyttö lisää huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia ja kuolleisuutta.

Toinen suomalaisten huumeidenkäyttöä leimaava piirre on sekakäyttö.

Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vuoden 2021 huumekuolemista liittyi useamman aineen samanaikaiseen käyttöön. Huumeiden ohella oli käytetty myös esimerkiksi psyykenlääkkeitä, alkoholia tai molempia.

Muualla korona romahdutti huumeiden käytön – Suomessa ei

Yksinkertaisimmillaan lisääntyneiden huumekuolemien taustalla on se, että käyttö lisää haittoja.

– Mitä enemmän meillä käytetään huumausaineita, sitä suuremmaksi kasvaa joukko, jolla käyttö muodostuu ongelmaksi. Mitä suuremmaksi ongelmakäyttäjien joukko kasvaa, sitä useampi käytön seurauksena menehtyy, Kailanto sanoo.

Lisääntyneen käytön taustalla taas on moninaisia syitä, kuten henkistä pahoinvointia sekä puutteita ennaltaehkäisevissä toimissa.

Suomalaisessa huumeidenkäytössä poikkeavaa on Kailannon mukaan myös se, että kun muualla koronapandemia romahdutti huumausaineiden käytön, Suomessa nousu vain jatkui. Huumausaineiden lisääntyminen on näkynyt muun muassa jätevesissä.

Yksi syy voi Kailannon mukaan olla se, että muualla Euroopassa huumeiden niin kutsuttu viihdekäyttö on ehkä yleisempää. Kun koronasulut katkaisivat sosiaaliset kontaktit, viihdekäyttö väheni.

Toisena syynä on nähty se, että muualla Euroopassa huumeita käytetään paljon ihmisten salakuljettamana, jolloin henkilöliikenteen keskeytymisen myötä huumeiden saatavuus väheni. Suomeen suurin osa huumeista sen sijaan saapuu postin välityksellä ja rekkaliikenteen mukana.

Huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyvät kuolemat ovat Tilastokeskuksen mukaan selvästi lisääntyneet 2010-luvun puolivälistä alkaen. Huumeriippuvuuteen liittyviä kuolemia oli vuonna 2021 yli 50, ja lähes kaikki johtuivat sekakäytöstä.

Naisten huumausainekuolemien määrä kasvoi viime vuonna hieman miehiä enemmän. Kolme neljästä huumeisiin kuolleista oli kuitenkin edelleen miehiä, Tilastokeskus kertoo.

Useampi kuin joka kahdeksas viime vuonna tapahtuneista huumekuolemista oli itsemurha. Erityisesti miesten itsemurhat huumeilla lisääntyivät.

Alkoholikuolemat vähenivät edellisvuodesta

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kuoli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 aikana yli 1  600 ihmistä. Heistä lähes 1  300 oli miehiä.

Alkoholiperäisiin syihin kuoli viime vuonna 70 ihmistä vähemmän kuin edellisvuonna.

Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen pieneni edellisvuodesta koko väestössä yli viisi prosenttia. Myös työikäisten alkoholikuolleisuus väheni edellisvuoteen verrattuna sekä naisilla että miehillä yli 10 prosenttia.

Suurin osa alkoholikuolemista johtuu alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista, Tilastokeskus kertoo. Alkoholin käytön aiheuttamat maksasairaudet aiheuttivat viime vuonna yli 60 prosenttia alkoholikuolemista.

Viime vuonna alkoholiperäisiin syihin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 63 vuotta ja naisilla 64 vuotta. Kymmenen viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kasvanut tuntuvasti, Tilastokeskus kertoo raportissaan.

Lue myös: Vuoden 2021 kuolinsyytilastot julki