Marja Saarras tuli tavanomaiseen tapaan joogatunnilta Helsingin Lauttasaaresta. Hän oli käynyt joogaamassa neljän kuukauden ajan hakeakseen hyvinvointia elämäänsä.
Hyvinvointi vaihtui yllättäen sairaslomaksi ja tulojen menetykseksi hänen käveltyään alas rappusia. Hän kuvailee kaatuneensa rappusien alapäässä olevaan "epätasaiseen vekkiin" asfaltissa.
– Sattui ihan sietämättömästi jalkaan, Saarras muistelee tilannetta.
Häntä auttaneet kuntosalin käyttäjät kertoivat tapaturmapaikalla, että kohtaan oli kaatunut aiemmin kaksi muuta ihmistä.
Saarraksella todettiin sairaalassa oikean nilkan murtuma. Jalka kipsattiin ja alustavaa sairaslomaa annettiin kuukauden verran. Aika näyttää, vaatiiko nilkka vielä leikkaushoitoa.
Onneksi hänellä oli tapaturmavakuutus, joka kustansi aiheutuneet hoitokulut. Saarras on kiinteistövälittäjänä toimiva yksinyrittäjä eikä hän ei saa toimintakyvyttömyytensä aikana minkäänlaista korvausta.
Saarraksen nilkassa todettiin olevan murtuma, joka voi vaatia leikkaushoitoa. Kuva: Marja Saarras
Saarras ei ollut ainoa
Saarraksen tietojen mukaan saman kohtalon ovat kokeneet kolme muutakin ihmistä. Asia selvisi, kun hän kirjoitti tapaturmastaan sosiaaliseen mediaan.
Häneen otti yhteyttä jo heinäkuun alussa kaatunut henkilö, joka mursi samassa kohdassa jalkapöytänsä.
Nyt vaarallinen kohta on käyty paikkaamassa ja merkitsemässä oranssilla varoituskartiolla.
Tapauksen tiimoilta Saarras otti yhteyttä sekä kuntosaliin että kiinteistön omistajaan.
– Molemmista paikoista ilmoitettiin minulle, että heillä ei ole syytä korvata mitään kenellekään.
MTV Uutiset tavoitti kuntosalin toimitusjohtajan kommentoimaan tapausta. Toimitusjohtaja tietää toimipisteen pihan olevan muhkurainen. Heidän tietoonsa ei ole kuitenkaan tullut, että pihalla olisi kaatunut useampi ihminen.
Toimitusjohtajan mukaan mahdollinen korjausvastuu ei ole tässä tapauksessa heillä, vaan kiinteistön omistajalla.
Toimitusjohtajan mukaan kiinteistön omistajalle ja kiinteistön huoltoyhtiölle laitettiin onnettomuuden jälkeen ilmoitus, johon reagoitiin välittömästi merkitsemällä kohta. Korjaustyöt aloitettiin seuraavalla viikolla.
MTV Uutiset ei tavoittanut kiinteistön omistajaa kommentoimaan tapausta.
Miten tapauksissa tulisi toimia?
Vakuutus ja rahoitusneuvonnan FINE:n jaostopäällikkö Emilia Hanén-Parkkonen kertoo lähtökohtaisesti vastuun olevan kiinteistön omistajalla. Kiinteistöomistajan vastuulla on huolehtia alueella turvallisesta liikkumisesta.
– Kyseessä on korostunut vastuu, josta vapautuakseen kiinteistönomistajan täytyy osoittaa toimineensa huolellisesti vahingon vaaran poistamisessa, Hanén-Parkkonen sanoo.
Hanén-Parkkonen ohjeistaa Saarraksen kaltaisissa tapauksissa korvausvaatimuksen tekemistä kiinteistön omistajalle ja mahdollisesti yritykselle.
– Ylläpitävillä tahoilla voi olla vastuuvakuutus omassa vakuutusyhtiössä, johon voi jättää vahinkoilmoituksen. Vakuutusyhtiö selvittää tuottamuskysymystä tapauskohtaisesti ja antaa siitä ratkaisunsa.
Asiaa mutkistaa se, että vahinkoilmoitusta ei kukaan velvoita tekemään vakuutusyhtiölle. Tällöin vahinkoa kärsineelle taholle ainoaksi vaihtoehdoksi jää nostaa kanne käräjäoikeudessa.
FINE:ssä Saarraksen kaltaisia esimerkkejä on tullut todella harvoin vastaan. Yleisemmin arvioidaan liukkauden torjuntaan liittyviä tapauksia.
Lue myös: Osaatko kaatua oikein? Muista nämä kolme helppoa vaihetta ja "suomalainen mielenlaatu" – "Leuka rintaan ja uusia pettymyksiä kohti"
Liukastumistapauksissa menettely toimii samalla tavalla.
Vahingon kärsinyt osapuoli voi kääntyä kiinteistön omistajan ja kunnossapitävän huoltoyhtiön puoleen vahingonkorvauksissa. Selvitykset ovat aina tapauskohtaisia, joihin vaikuttaa esimerkiksi säätila sekä hiekotus- ja aurauspöytäkirjat.
Hanén-Parkkonen nostaa esille vaikeat sääolosuhteet, jotka voivat tehdä hiekoittamisesta tehotonta.
Välinpitämättömyys ihmetyttää
Saarras ymmärtää tapauksen luonteen, jos hän olisi ollut ainoa vekkiin kaatunut ihminen. Tänä päivänä ihmisten keskittyminen on muun muassa kännyköissä, mikä näkyy huolimattomuutena.
Saarraksen mielestä useampi tapaturma samasta paikasta osoittaa, ettei kyse ollut niinkään omasta huolimattomuudesta.
Hän on keskustellut asiasta vahingonkorvauksiin erikoistuneen asianajajan kanssa. Keskustelusta on ilmennyt, että tällaisissa tapauksissa vedotaan usein vahinkoa kärsineen omaan vikaan.
– Eniten minua harmittaa välinpitämättömyys. Jos ensimmäisten kaatumisten jälkeen olisi tehty asialle jotain, olisi ylimääräisiltä tapaturmilta vältytty, Saarras hämmästelee.