Kalifornian osavaltiossa suunnitellaan lakia, joka mahdollistaisi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden eläinten ottamisen talteen ravinnoksi. Suomalaismetsästäjän mukaan usein eläin kuitenkin loukkaantuu kolarissa niin pahoin, ettei siitä ole ihmiselle ruoaksi.
Jos suunniteltu niin sanottu "you kill it, you grill it" -laki hyväksytään, Kaliforniasta tulisi jo 28. osavaltio, jossa liikenneonnettomuudessa menehtyneitä eläimiä voisi kerätä omaan käyttöön.
Kalifornian Davis-yliopisto on kymmenen vuoden ajan ylläpitänyt järjestelmää, johon kirjautuvat kaikki eläinten liikenneonnettomuudet.
Vuosien aikana tapauksia on rekisteröity yli 60 000, joista suurin osa peurakolareita.
Suomessa pitkän aikaa käytössä ollut hyväksi havaittu systeemi
Nurmijärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tommi Nylund ei hätkähdä kalifornialaisten suunnitelmista. Omalla tavallaan Suomessa on samanlainen käytäntö, joskin se perustuu metsästäjien ja viranomaisten yhteistyöhön.
– Meillä on valtion kanssa sopimus, että riistanhoitoyhdistys hoitaa ne. Me saamme poliisilta ilmoituksen tapauksesta ja lähdemme ilmoitettuun paikkaan. Joskus ilmoituksen tekee henkilö, joka on ajanut kolarin. Metsästysseuran soittoringissä on kahdesta kolmeen ihmistä, joista ensimmäinen vastannut lähtee liikkeelle.
Yleensä kolariin joutunut eläin loukkaantuu kolarissa niin pahoin, ettei sitä ole mahdollista käyttää ravinnoksi.
– Jos kauris jää esimerkiksi moottoritiellä ajoneuvon alle, hautaamme sen yleensä maastoon tai toimitamme roskiin. Mahdollisuuksien mukaan otamme ravinnoksi kelpaavan eläimen omaan käyttöön. On myös tarkkaa, kuinka pitkä aika eläimen menehtymisestä on kulunut. Luonnonvaraisia eläimiä kuten peuroja voi käyttää myös haaskoina.
Niissä tapauksissa, joissa ilmoitus tulee muilta kuin poliiseilta, metsästäjät kirjaavat tapauksen itse Suurriistavirka-apujärjestelmään (SRVA). Järjestelmä on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa.
– Me kirjaamme järjestelmään kaikki olennaiset tiedot. Merkitsemme esimerkiksi tapahtumapaikan, kuinka pitkään ja monta henkilöä tapauksen hoitamiseen osallistui, sekä eläimen tarkat tiedot. Sitä kautta voimme sitten seurata, kuinka paljon alueellamme tapahtuu kolareita.
Joskus eläimet katoavat kolaripaikoilta
– Sitä tapahtuu yllättävän usein, että eläintä ei löydy mistään, kun joku on sen vienyt poliisinauhoista huolimatta. Kerran kävi niin, että saavuin ilmoitetulle tapahtumapaikalle, niin siellä olikin jo joku nostamassa raatoa auton lavalle. Kyllä kokenut metsämies tietää ja osaa käyttää eläimen, Nylund ihmettelee.
Kolareista saatua lihaa ei myydä eteenpäin. Jos eläin on käyttökelpoinen, se jaetaan metsästysseuran kesken, kuten normaalistikin metsästäessä.
– Meillä kolarieläimet otetaan omaan käyttöön. Se on kuitenkin sen verran kovaa työtä, että jos siitä jotain saa, niin se on jo plussaa, Nylund toteaa.
Suomen mallia ei syytä muuttaa
Kaliforniaan suunniteltu lakiesitys, jossa kuka tahansa kolariin joutunut voisi ottaa eläimen talteen, ei saa Lounais-Suomen rikoskomisario Pertti Läksyltä kannatusta. Kun poliisi saa tiedon onnettomuudesta, he ovat yhteydessä paikalliseen metsästysseuraan, jotka tarvittaessa lopettavat ja jäljestävät kärsivän eläimen.
– Asia on hoidettu hyvin metsästysseurojen kanssa, eli en näe muutokselle tarvetta. Jos törmää eläimeen, niin tulee ottaa yhteyttä hätäkeskukseen ja sitä kautta tieto tulee poliisille, rikoskomisario Läksy toteaa.
Tilastokeskuksen kokeellisten tilastojen mukaan vuonna 2018 tieliikenteessä tapahtui yli 12 000 riistaonnettomuutta. Suurin osa riistaonnettomuuksista tapahtui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.
Lounais- ja Etelä-Suomen riistaonnettomuuksista suurin osa tapahtui peurojen ja ajoneuvojen törmäyksissä. Läksyn mukaan alueella sattuu peurakolareita päivittäin.