Kaliningradilaiset ovat jumissa keskellä EU:ta – kaupungista poistuminen vaikeaa ja kallista

Liettuaan ja Puolaan rajautuvan Kaliningradin alueen asukkaat ehtivät tottua ennen korona-aikaa helppoon autoiluun naapurimaihin. Kaliningradilaiset kävivät etenkin Puolassa ostoksilla samaan tapaan kuin pietarilaiset ja viipurilaiset kävivät Suomessa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jättänyt kaliningradilaiset pussiin, josta on vaivalloista ja kallista poistua ja palata takaisin.

Muusta Venäjästä erillään sijaitsevalla Kaliningradin alueella eristys lännestä tuntuu emämaata selvemmin. Ihmiset ja tavarat pääsevät Kaliningradista muualle Venäjälle ainoastaan EU:n tai Itämeren kautta.

Kaliningradilaiset voivat poistua alueeltaan nyt enää junalla, lentäen tai Puolaan ja Liettuaan myös bussilla – laivalla tai omalla autolla lähteminen ei siis enää onnistu. Kaliningradista pääsee junalla Liettuaan ja sieltä edelleen Valko-Venäjän kautta muualle Venäjälle. Myös paluu onnistuu raiteita pitkin.

Kaliningradin ja Liettuan välinen junaliikenne perustuu Venäjän ja EU:n vuonna 2003 tekemään sopimukseen. Liettuan johtavat poliitikot eivät tunnu kyseenalaistavan Kaliningradin junaliikenteen jatkamista, vaikka asia jakaakin Liettuassa mielipiteitä.

Venäläiskoneet saavat lentää Suomenlahden ja Itämeren alueen kansainvälisen ilmatilan kautta.

Kaliningradin ja Moskovan välisten lentojen hinnat ovat moninkertaistuneet reilussa parissa kuukaudessa. Asiaa selittää lentomatkan pidentyminen noin 40 minuutilla. Venäläiskoneet joutuvat lentämään Itämeren yllä Leningradin alueelle eli Suomen itärajan lähistölle saakka ennen kuin kääntyminen Moskovan suuntaan onnistuu.

Lähinaapureista hyötyvä talous

Kaliningradin alueen asukasluku on noin miljoona. Puolet asukkaista asuu Kaliningradin kaupungissa.

Suuri osa alueen elinkeinoelämästä on riippuvaista tuontiraaka-aineista, -varaosista ja muusta kalustosta. Alueelta löytyy eniten jalostavan teollisuuden yrityksiä. Muun muassa autoteollisuus ja laivanrakennus ovat merkittävässä roolissa.

Kaliningradin kauppa- ja teollisuuskamarin asiantuntija Vladimir Kuzin muistuttaa STT:n haastattelussa, että Kaliningradin talous on hyötynyt suuresti EU-naapureiden läheisyydestä. Lännestä on ostettu muun muassa tuotannossa ja teollisuudessa tarvittavaa teknologiaa. Naapurimaiden laajat valikoimat ovat olleet myös kaliningradilaisten saatavilla.

– Kun tilasin aiemmin keittiökalusteita niin sain valita vetimet kokonaisesta vedinkatalogista. Vetimet saapuivat Puolasta ja ne asennettiin viikon sisällä, Kuzin muistelee.

Rahtitavara ei liiku

Venäläisalukset eivät ole enää tervetulleita EU-maiden satamiin eivätkä venäläisrekat EU-alueelle.

Tuontitavaraa kuljettavien rekkojen vaikeudet päästä EU-rajan yli Kaliningradiin alkoivat jo kuukausia sitten. Asiaan vaikutti Valko-Venäjän EU-rajalle synnyttämä pakolaiskriisi.

Satoja Kaliningradiin matkalla olleita rekkoja jäi jumiin rajalle eikä tilanne normalisoitunut. Liettuan ja Kaliningradin välisellä rajanylityspaikalla Kaliningradiin pääsyä odottavat päivittäin sadat rekat.

Korvaavien ulkomaisten kuljetusten järjestäminen on työlästä. Pankeille asetetut pakotteet vaikeuttavat kansainvälisistä kuljetuksista maksamista.

Monet EU-maiden tuottajat ovat tehneet periaatepäätöksen olla myymättä Venäjälle edes pakotteiden ulkopuolelle jäänyttä tuotantoaan.

– Tällä hetkellä rahtitavaran toimittamisessa Kaliningradin alueelle on isoja ongelmia jopa läheisistä puolalaissatamista, Kuzin tietää.

Ulkomailta Kaliningradiin tulevien toimitusten suhteen tilanne muistuttaa Kuzinin mielestä jo kauppasaartoa.

Sota syö logistiikan tarvetta

Venäläisen logistiikka-alan liiketoiminta kärsii Venäjän Ukrainassa sotimisen takia. Tavara ei enää liiku entisissä määrin pakotteiden vuoksi. Etenkään länsifirmat eivät tarvitse venäläiskonsulttien palveluksia entiseen tapaan.

Infraan liittyviä projekteja suunnitteleva ja logistiikka-alan konsulttina toimiva Aleksei Bezborodov vastaa puhelimeen Pietarissa.

Moskovassa toimistoa pitävä Bezborodov tuntee hyvin Itämeren rannalla sijaitsevan Kaliningradin tilanteen logistiikkayhteyksien kannalta.

Bezborodovin yritys Infraproject on avustanut vuosien varrella merkittäviä venäläisiä ja kansainvälisiä firmoja. Yrityksen asiakkaita ovat olleet kansainvälisistä toimijoista muun muassa Deloitte, J.P. Morgan, PwC ja Accenture.

Bezborodov ei halua uskoa, että Kaliningradia koskettavia länsipakotteita olisi tulossa lisää. Hän ei näe minkäänlaisia perusteita Kaliningradin nykyistä tiukemmalle eristämiselle ulkomaailmasta, saartamisesta puhumattakaan.

– Jos suljette Kaliningradin, niin me suljemme Helsingin, Bezborodov tuhahtaa puhelimeen.

Hän kehottaa kuvittelemaan tilanteen, jossa Venäjän Itämeren laivasto sulkisi Naantalin ja Helsingin välisen merialueen eikä päästäisi aluksia ohitseen. Tyynnyttyään Bezborodov pehmittelee sanomisiaan ja toteaa puhuneensa konditionaalissa.

Bezborodovin pääviesti on, että jos EU tiukentaisi Kaliningradin eristämistä, ryhtyisi Venäjä ilman muuta vastatoimiin. Hänen puhetapansa on tyypillinen maan hallintoa myötäilevälle liikemiehelle.

Lue lisää: Berliiniläismuseo vaihtoi nimeään Ukrainan sodan takia