Suomi on riippuvainen meriliikenteestä ja maailmantaloudesta, jonka tasapaino on koetuksella.
Tällä hetkellä Suomen satamat ovat tukkeutuneet poliittisten lakkojen vuoksi, mutta maailmalla rahtia voivat vaikeuttaa lakkojakin suuremmat haasteet.
Tuonnin suhteen Suomea voi ajatella eräänlaisena saarena.
Meriliikenne on merkittävässä osassa Suomen pyörien pyörittämisessä, ja Venäjän-liikenteen pysähdyttyä lähes kokonaan on sen merkitys vain korostunut entisestään.
Ulkomaankaupan kuljetusten toimivuus niin normaalioloissa kuin mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on Suomelle elinehto, linjaa liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Suomen tuonnista 80 prosenttia tapahtuu meriteitä pitkin.
Ennen kuin rahtilaivat saapuvat Suomen satamiin, kulkevat ne poliittisia jännitteitä täynnä olevan matkan, jonka varrella kytevät konfliktit voisivat keikauttaa laivojen lisäksi maailmantalouden.
Taiwan
Kiinan tuonnin osuus on Suomessakin kasvanut viime vuosikymmenenä reippaasti ja yhä useampi satamaamme saapuvista konteista on aloittanut matkansa Kiinan Shanghaista. Sieltä rahtilaivat kulkevat Etelä-Kiinan merelle Taiwanin ohitse.
Reittiä kulkee arviolta kolmannes koko maailman merikuljetuksista.
– Suuri osa maailmankaupasta, mukaan luettuna EU:n ulkokaupasta, kulkee Taiwanin ohi. Laajamittainen sotilaallinen konflikti Taiwanissa olisi siten valtava isku maailmantaloudelle, koska se tarkoittaisi maailmankaupan merkittävää häiriintymistä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Mikael Mattlin.
Rahtialusten rauha on kuitenkin vaakalaudalla, kun jännitteet Kiinan ja Taiwanin välillä kiristyvät.
Kiina katsoo Taiwanin kuuluvan osaksi Kiinaa, kun taas Taiwan katsoo olevansa jo perustuslakinsa mukaan suvereeni valtio, jonka nimi on Kiinan tasavalta. Vaikka monella taiwanilaisella on sukua ja ystäviä lahden molemmilla puolin, valtaosa kokee olevansa nimenomaan taiwanilaisia, ei kiinalaisia.
Jos aseellinen konflikti syttyisi, joutuisi rahtiliikenne kiertoreitille.
Mutta sekään ei välttämättä olisi suurin huoli maailmankaupan näkökulmasta.
Elektroniikalle elintärkeitä puolijohdemateriaaleja kuvaillaan usein teknologiatalouden öljyksi. Taiwan vastaa yli puolesta kaikesta maailman puolijohdetuotteiden valmistuksesta.
Taiwan tuottaa jopa jopa yli 90 prosenttia koko maailman edistyneimmistä mikrosiruista eli uusimman teknologian logiikkapiireistä. Ilman niitä meillä ei ole tietokoneita, älypuhelimia, monia lääketieteellisiä laitteita tai metroaseman lipunlukijoita – käytännössä mitään nykyaikaista elektroniikkaa.
– Logiikkapiiri on se osa, jossa suoritetaan valtavia laskutoimituksia, joten ne konkreettisesti pyörittävät nykyaikaisen yhteiskunnan laitteita, Mattlin kuvailee.
Jos Taiwanin mikrosirutuotanto häiriintyisi, aiheuttaisi se valtavan dominoefektin ympäri maailman. Uutistoimisto Bloomberg on arvioinut taloudellisia vaikutuksia suuremmaksi kuin koronapandemia, finanssikriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan yhteensä aiheuttivat.
On sanomattakin selvää, että edellä mainitun kaltainen tilanne heijastuisi suomalaistenkin arkeen niin merikonttien kuin elektronisten laitteiden varaan rakennetun yhteiskunnankin kannalta.
Suomella on muun kansainvälisen yhteisön tapaan suuri paine pitää tilanne Taiwaninsalmella rauhallisena.
Kiinalla on merkittävä sotilaallinen ylivoima, mutta toisaalta Taiwanilla on Yhdysvaltojen kaltaisia muskelikimppuja ystävänään.
Taiwanissa hiljattain järjestetyissä presidentinvaaleissa voittajaksi valittiin itsenäisyysmielinen ehdokas.
1:49
Katso: Taiwanin uudeksi presidentiksi valittiin tammikuussa itsenäisyysmielinen Lai Ching-te (William Lai) – Kiinan varoituksista huolimatta.
Ennen vaaleja Kiinan presidentti Xi Jinping uhosi, että Taiwanin "jälleenyhdistyminen" on väistämätöntä, oli vaalitulos mikä tahansa. Vaalien jälkeen Pekingin reaktio oli yllättävän vaisu.
– Vaalitulos ei välttämättä ollut Pekingille niin epämieluinen kuin voisi ajatella. Taiwanin erillistä asemaa suosivan DPP-puolueen ehdokas Lai Ching-te kyllä voitti presidentinvaalit, mutta hänen voittomarginaalinsa oli aika pieni ja puolue menetti samalla parlamentissa enemmistönsä, joka sillä on ollut 8 vuoden ajan, Mattlin kuvailee.
Mattlin ei usko, että tilanne kärjistyisi aseelliseen konfliktiin aivan lähiaikoina. Jännitteet kuitenkin pysyvät yhä korkealla, ja uhittelua tullaan näkemään Kiinan puolelta.
– Kiinan strategiana on hiljaa hivuttamalla nakertaa Taiwanin asemaa ja normalisoida Kiinan asevoimien yhä laajempi läsnäolo Taiwanin ja sen lähialueilla, samalla kun taiwanilaisia houkutellaan myötämielisemmiksi Kiinaa kohtaan erilaisin taloudellisin porkkanoin.
– Pidemmällä aikavälillä aseellisen konfliktin mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Massiivinen invaasio ja miehitys ei tällä skaalalla ole todennäköisin skenaario, muun muassa koska se olisi tavattoman vaikea korkean riskin sotilaallinen operaatio. Epäonnistumisen riski olisi siis merkittävä.
Punainenmeri
Kun rahtialus on jatkanut matkaansa Aasian ohi Arabianmerelle, on edessä ongelmia.
Punaisenmeren ja Suezin kanavan kautta kulkee normaalisti noin 12 prosenttia maailman kaupasta.
Suezin kanavan merkittävyys tuli ilmi monelle jo pari vuotta sitten, kun konttialus jumittui siihen poikittain katkaisten koko kanavan liikenteen.
Punaisenmeren tilanne kuitenkin leimahti jälleen viime syksynä.
Jemenin huthikapinalliset ovat tehneet useita kymmeniä iskuja rahtialuksia vastaan marraskuun puolivälin jälkeen. Iskut tapahtuvat suurimmaksi osaksi Bab el Mandebin salmessa eli niin kutsutussa Kyynelten portissa.
Rahtilaivat ovat alkaneet kiertää koko Afrikan matkalla Eurooppaan. Jotkut lennättävät rahdin Dubaista, mutta se on huomattavasti kalliimpaa.
Iskut eivät ole mitään sarjakuvamaisia merirosvojen miekankalisteluita, vaan niissä on käytetty nykyaikaisia ohjuksia, lennokkeja ja raketinheittimiä. Aseiden uskotaan olevan pääosin peräisin Iranilta ja Venäjältä.
Maailman isoimpia tankkeriyhtiöitä on lopettanut kulkemisen Punaisenmeren ja Suezin meren kautta. Rahtialukset jatkavat pääosin matkaansa Afrikan Hyväntoivonniemen kiertäen, mikä lisää matkaa 3 500 merimailia, eli keskimäärin kymmenen päivää.
Vuoden kahtena ensimmäisenä kuukautena Suezin kanavan kauppa oli pudonnut jo 50 prosentilla, arvioi kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
Tavarantoimitusten vaikeudet heijastuvat väistämättä myös Suomeen, vaikka kuluttaja ei sitä heti huomaakaan.
Kyynelten portista kulkee huomattava osa maailman raakaöljystä, bensiinistä ja dieselistä, mutta myös monen Suomessa toimivan yrityksen tavara.
– Tokmannin tavarantoimitukset kiertävät edelleen Afrikan mantereen Suezin kanavan sijasta, kertoo viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen Tokmannilta.
Tokmannin tavarantoimituksia hoitaa maailman suurimpiin huolintayhtiöihin kuuluva Maersk, joka ilmoitti jo joulukuun lopussa keskeyttävänsä kuljetukset Punaisenmeren kautta monien muiden suuryhtiöiden vanavedessä.
Tulipalo öljytankkeri Marlin Luandalla huthikapinallisten ohjusiskun jälkeen Jemenin rannikolla 26. tammikuuta.
Myös huonekalujätti Ikea varoitti vuodenvaihteessa tilanteen voivan aiheuttaa viivästyksiä yksittäisiin tavarantoimituksiin. Tähän mennessä vaikutusten kerrotaan olevan kuitenkin vähäisiä.
Sekä Tokmanni että Ikea kertovat, ettei heidän konttejaan ole joutunut hyökkäysten kohteeksi tämänhetkisen tiedon mukaan.
Kapinalliset sanovat tukevansa iskuilla Gazan palestiinalaisia, mutta Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ei usko tähän selitykseen.
– En usko pätkääkään, että vaikka Gazassa tulisi huomenna rauha, huthit lopettaisivat toimintaansa, Ruohomäki sanoo.
1:27
Katso: Merenkulkujärjestön johtaja vaatii turvallisuutta rahtikuljetuksille.
Kyse on enemmänkin Jemenin sisäisestä konfliktista kuin kannanotosta maailmanpolitiikkaan.
– Mutta se on tilaisuus epävakauttaa ja hämmentää.
Muu maailma on reagoinut kauppalaivojen ahdinkoon voimalla. Yhdysvallat on perustanut monikansallisen laivastoliittouman suojelemaan reitillä kulkevia aluksia, ja kapinallisaluksia onkin jo käyty upottamassa. Myös Suomi lähettää sotilaita kriisinhallintatoimiin Punaisellemerelle monen muun EU-maan tapaan.
Ruohomäki ei kuitenkaan usko tilanteen rauhoittuvan lähiaikoina.
– Hutheilla tuntuu olevan iskukykyä edelleen. Ei niitä kovin helposti näytetä saavan kuriin, Ruohomäki sanoo.
Perheenjäsenet hyvästelivät maaliskuun alussa läheisiään, jotka olivat lähdössä rauhanturvauskomennukselle Alankomaista Punaisellemerelle.
Itämeri
Kun rahtialus on päässyt Afrikan ympäri Eurooppaan, kulkee sen matka vielä viimeisenä Itämeren läpi.
Itämeri ei ehkä maailman mittakaavassa ole tällä hetkellä polttopiste, mutta sen merkitys meille suomalaisille on suuri. Kuten alussa kerrottiin, kulkee meriteitse eli Itämeren läpi 80 prosenttia kaikesta Suomen tuonnista.
Jos rahtiliikenne Itämerellä estyisi, vaikutukset olisivat valtaisat. Siinä kohtaa se, että yksittäiset kulutustavarat eivät pääsisi Suomeen, olisi pieni murhe. Myös esimerkiksi ruokaturva voisi olla uhattuna, sillä maataloudesta loppuisi polttoaineet.
– Liikenteen kokonaan estäminen olisi erittäin vakavaa Suomen kannalta, koska ulkomaankauppamme pysähtyisi lähes kokonaan. Laivojen kapasiteettia ei voi korvata maa- tai meriliikenteellä kuin murto-osin. Se kuitenkin olisi teko, joka luokitellaan sotatoimeksi ja siihen täytyisi jo Naton puuttua, kuvailee Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Savolaisen mukaan rahtiliikennettä voisivat uhata Itämerellä sotatoimet ja sotilaalliset harjoitukset, jotka sulkisivat osia merialueesta kaupalliselta liikenteeltä sekä tahallaan tai vahingossa irti päässeet miinat.
Lievemmät häiriöt aiheuttaisivat toimitusvarmuuden heikkenemistä, viiveitä ja kuljetusten hintojen nousemista.
– Niillä voisi olla lievinäkin vaikutusta vientiteollisuuden kilpailukykyyn ja pitkään jatkuessaan ne siis köyhdyttäisivät Suomea, Savolainen sanoo.
Vakavan häiriötilanne Itämerellä ja sen vaikutukset ovat onneksi vain spekulaatiota, sillä turvallisuustilanne on tällä hetkellä hyvä.
– Merellä ei vallitse minkäänlaista välitöntä uhkaa eikä ole sellaista vastakkainasettelua, joka näyttäisi vaarantavan meriliikennettä.
Venäjän Odintsovo-korvetti sotaharjoituksissa Kaliningradin edustalla Itämerellä syyskuussa 2022.
Jos Taiwanin ja Punaisenmeren tilanteesta jotain hopeareunusta täytyy etsiä, voisi se olla samankaltainen opetus kuin mitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan antoi Euroopalle. Yhden maan tai alueen tuontiin ei kannata nojata liikaa.
Maailman kriisit eivät ole valitettavasti loppumassa. Samalla kun IMF raportoi Punaisenmeren tilanteen aiheuttamista tappioista, varoitti se myös Panaman kanavan tukkeutumisen vaikutuksista.
Panaman kanava on kärsinyt kovasta kuivuudesta jo syksystä asti. Sinänsä normaalia El Niño-ilmiöön liittyvää kuivuutta on pahentanut ilmastonmuutos, jonka aiheuttamat ääri-ilmiöt uhkaavat keikauttaa niin meriliikennettä kuin koko maailmantalouttakin.
Huoltovarmuus ja kaupan turvaaminen on koko Euroopan yhteinen huoli. Yhteistyöllä Suomi varmistaa, ettei se ole eristäytynyt saari ulkomaankaupassa.
On järkevämpää vaihtaa ajoissa kurssia kuin yrittää pelastautua uppoavasta laivasta.