Kannaksen suurhyökkäyksestä 80 vuotta – miksi Suomi yllätettiin täysin?

Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta 5:49
VIDEO: Katso sotahistoroitsija Laaksosen koko haastattelu

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Lisa Kärnä

    lisa.karna(at)mtv.fi

    Kesäkuun 9. päivä vuonna 1944 oli Karjalan kannaksella historiatietojen mukaan kuulas ja kaunis. Tänään tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun tuo kaunis aamu muuttui Karjalan kannaksella olleille sotilaille helvetiksi, kun Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksensä.

    Neuvostoliiton suunnitelmissa oli irrottaa Suomi sodasta ja Saksan rinnalta nopealla ja murskaavalla suurhyökkäyksellä. 

    Noin viisi viikkoa kestänyt hyökkäys pysähtyi Tali-Ihantalassa, Viipurinlahdella ja Vuosalmella. Tämä aukaisi tien elokuun alkupäivinä voimaan tulleeseen tulitaukoon.

    Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen sotahistorian dosentti Lasse Laaksosen mukaan suurhyökkäys tuli tiedustelutiedosta huolimatta Suomelle yllätyksenä. 

    – Jossain vaiheessa meidän historiankirjoituksissamme ajateltiin, että kyllä tästä varoiteltiin, mutta tehokkaaseen johtamiseen kuuluu aina seuranta ja tämä seuranta laiminlyötiin. 

    Laaksosen mukaan Mannerheimilla oli hyvin omanlaisensa päämaja. 

    – Hän keräsi kaiken detaljitiedon suoraan itsellensä. Hän oli hyvin kontrolloiva johtaja, hänellä ei ollut perinteistä yleisesikunnan päällikköä. Hän totesi itsekin, ettei halunnut esittelijää, vaan halusi itse koota tiedon. Tämä johti siihen, että tiedustelu ja operatiivinen puoli kävivät ikään kuin omaa sotaansa ja Mannerheimia pyrittiin miellyttämään molemmista suunnista. 

    Kannaksen torjuntataisteluihin osallistunut veteraani muistelee kesää 1944 4:31
    Tenho Ruottu oli vain 18-vuotias nuori, kun hänet lähetettiin Kannakselle taistelemaan. Videolla pian 99-vuotias sotaveteraani kertoo niistä ensimmäisistä hetkistä, kun hänet lähetettiin täydennyspataljoonan mukana Viipurista Kannakselle junan kyydissä kesällä 1944. 

    "Asemasota turrutti päämajankin"

    Tiedustelutietoa siis oli käytettävissä, mutta se oli hyvin sirpaleista. 

    – Se, mikä päämajaan välittyi, oli hyvin sirpaleista tietoa – sitä ei osattu kunnolla teknisesti analysoida. Lopputulos oli se, että jäätiin ikään kuin vaiheeseen.

    Laaksosen mukaan päämajassakaan ei oltu henkisesti valmistauduttu Neuvostoliiton toimiin. 

    – Asemasota turrutti päämajankin. Oltiin samoissa rutiineissa, samat ukot pyörittivät samoja tehtäviä. Virkeyttä ei ollut enää havaittavissa keväällä 1944. Siinä jouduttiin ikävästi havahtumaan siihen tilanteeseen ja ensimmäisten katastrofaalisten päivien jälkeen pystyttiin sitten terästäytymään.

    Katso koko sotahistorian dosentti Lasse Laaksosen haastattelu artikkelin yllä olevalta videolta!

    Lue lisää aiheesta:
    Historia Jatkosota Suomi Carl Gustav Mannerheim Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •