Suomalainen peliteollisuus nähdään usein synonyyminä kotimaisille mobiilipeleille, sillä juuri älypuhelinten yksinkertaisilla peleillä taottiin suuret menestystarinat Supercell ja Rovio. Poikkeus on Espoossa majaileva Remedy Entertainment, joka tekee kalliita ja teknisesti monimutkaisia toimintapelejä tietokoneille ja pelikonsoleille.
Yhtiö tunnetaan kautta pelaavan maailman tummanpuhuvista Max Payne -toimintapeleistä, psykologisesta toimintajännäri Alan Wakesta ja scifiseikkailu Quantum Breakista. Noin 250 ihmistä työllistävä Remedy rakentaa pelejään hartaudella, ja espoolaisstudion jokainen uusi teos on kansainvälistä huomiota herättävä tapaus.
Näin on tehnyt myös studion uusin luomus, 27. elokuuta PC:lle, Playstation 4:lle ja Xbox Onelle julkaistava Control, jota ennakkotestien perusteella ovat kehuneet muun muassa Eurogamer ja Britannian Metro-lehti.
Control on päähahmon olan yli kuvattu toimintapeli, joka sijoittuu outojen voimien valtaamaan Vanhimpaan Taloon New Yorkissa.
Päähenkilö Jesse Faden valitaan outoja ilmiöitä tutkivan valtion salaisen viraston johtoon, ja hänen tehtävänään on palauttaa talo viranomaisten hallintaan.
Ohjaajan haikea hetki
Suomen mittakaavalla Remedy on poikkeuksellisen suuri pelistudio, mutta suurten tuotantoarvojen pelien kansainvälisellä kentällä espoolaisyhtiö on verrattain kompakti. Esimerkiksi Assassin's Creed -hittisarjasta tunnettu ranskalaisyhtiö Ubisoft työllisti vuonna 2018 lähes 14 000 ihmistä ympäri maailman.
Pelikonsoleille ja PC:lle julkaistavien suurpelien tuotanto vaatii paljon työvoimaa, sillä jokainen pelin eri osa-alue vaatii oman erikoisalansa osaajaa. Niinkin pienet yksityiskohdat kuin aseen hylsyistä lähtevät äänet niiden pudotessa erilaisille lattiapinnoille ja päähenkilön takin rypyt ovat huolella viilattuja.
– Pelien tekeminen on yksi vaikeimmista asioista, joita viihdeteollisuudessa on. Se on monimutkainen vyyhti tarinaa, maailmaa, visuaalisuutta ja teknologiaa, kertoo STT:lle Remedyn Mikael Kasurinen.
Videopelien tuotannossa tehtäväjako ei täysin vastaa elokuvia, mutta game directorina Kasurinen on Remedyn lähin vastine ohjaajalle. Hänelle kolmen vuoden projektin loppuun saattaminen on ristiriitaisten tunteiden hetki.
– On aina katarttinen olo siitä, että kolmen vuoden projektiin on pistänyt sydämensä ja paljon aikaa, mutta samalla on tietynlainen menetyksen kokemus myös. Nyt se on ulkona ja se on mitä se on. Sitä jää jännityksellä odottamaan, mikä ihmisten reaktio on. Vähän kuin oma lapsi olisi kasvanut aikuiseksi ja lähtee maailmalle.
Aiempia pelejä avoimempi
Kasurinen on Remedyn kokenut työmyyrä, joka oli mukana jo vuonna 2003 julkaistun Max Payne 2:n tuotannossa. Välillä hän vietti useamman vuoden ruotsalaisissa pelistudioissa, mutta palasi Remedylle vuonna 2014 työskentelemään Quantum Breakin parissa.
Control syntyi ajatuksesta, jonka hän esitti tuolloin Remedyn luovalle johtajalle Sami Järvelle.
– Sami otti yhteyttä ja ehdotti, että mitä jos tuut takaisin. Siinä kohtaa puhuin, että haluaisin seuraavaksi peliksi tehdä jotain avoimempaa ja vähemmän ohjattua, jossa vastuuta on enemmän pelaajalla.
Pelialalla Remedy tunnetaan erikoistuneena pelistudiona, joka tekee vain yhden lajityypin pelejä. Suomalaisstudion kaikki pääpelit ovat pelihahmon ulkopuolelta kuvattuja tarinavetoisia toimintaseikkailuja, joissa taistellaan tuliaseilla ja erilaisilla erikoiskyvyillä.
Control ei poikkea tästä kaavasta, mutta studion mukaan se rikkoo Remedy-pelien perinteistä lineaarisuutta. Siinä missä Max Payneissa pelaaja räiskii tiensä läpi suoraviivaisesti etenevien kenttien kuin junan raiteilla, Controlissa seikkaillaan avoimemmissa kentissä, joiden tutkimiseen pelaajaa kannustetaan.
Suomalaisstudion pelit ovat tähän asti tihkuneet viittauksia erityisesti Yhdysvaltain popkulttuuriin. Max Paynet olivat pastissi film noirista ja Hongkongin toimintaelokuvista, ja Alan Wake puolestaan teki kunniaa Stephen Kingin kirjoille.
Controlissa viittauksia erityisesti amerikkalaiseen popkulttuuriin on haluttu välttää. Vaikutteita on sen sijaan haettu uuskummaksi kutsutusta kirjallisuudesta, joka sotkee kauhua, fantasiaa ja tieteisfiktiota luovalla tavalla. Innoituksen lähde löytyy myös itärajan takaa.
– Halusin välttää amerikkalaisia popkulttuurivaikutteita ja nojautua vaihtoehtoisempaan fiktioon. Esimerkiksi (Andrei) Tarkovskin Stalker-elokuva oli minulle erittäin tärkeä inspiraation lähde, Kasurinen sanoo vuoden 1979 neuvostoliittolaisesta tieteiselokuvasta
Suomalaisuus näkösällä
Control on päähahmon olan yli kuvattu toimintapeli, joka sijoittuu outojen voimien valtaamaan Vanhimpaan Taloon New Yorkissa. Päähenkilö Jesse Faden valitaan outoja ilmiöitä tutkivan valtion salaisen viraston johtoon, ja hänen tehtävänään on palauttaa talo hallintaan.
Remedyn aiemmista, amerikkalaisesta popkulttuurista innoituksensa saaneista peleistä studion suomalaiset juuret on käytännössä piilotettu. Controlissa Remedyn kotimaa näkyy suomalaisena sivuhahmona.
Rallienglantia puhuvaa talonmies Ahtia näyttelee Martti Suosalo, jonka kasvot ja ääni on annettu digitaaliselle hahmolle. Avoin suomalaisuus on remedyläisille uutta.
– Suomalaisuuteen kuuluu tietynlainen häpeä, kun mennään ulkomaille, niin hävetään sitä aksenttia, se koetaan vähän rahvaanomaisuutena, Kasurinen sanoo.
Ohjaaja sanoo vuosien karttuessa ymmärtäneensä, että pelialalla kannattaa olla rehellinen ja aito. Samoilla linjoilla on Remedyn luova johtaja Sami Järvi, joka käyttää ulkomailla taiteilijanimeä Sam Lake.
– Nuorena sitä voimakkaasti ammensi omista inspiraation lähteistä, eli amerikkalaisesta popkulttuurista. Kai sitä ihmisenä kypsyy ja alkaa nähdä oman kulttuurinsa hienot puolet, Järvi sanoo.
Supisuomalainen peli Control ei ole, sillä Remedyn konttorilla työskentelee yli 25:n eri kansallisuuden työntekijöitä.