Ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten määrä romahti viime vuonna alle sataan. Vuonna 2014 kansainvälisiä adoptioita oli vielä 161, mutta vuonna 2015 määrä oli enää 93. Kansainvälisten adoptioiden vähentyminen on kansainvälinen trendi, johon on monia syitä.
– Monissa ulkomaille lapsia luovuttaneissa maissa yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne on parantunut. Tämä näkyy myös siinä, että kansainväliseen adoptioon annetaan aiempaa vähemmän lapsia, koska kotimaisten adoptioiden määrä näissä maissa on lisääntynyt. Yksi tällainen maa on Kiina, josta Suomeen on tullut paljon lapsia, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula.
Maansisäisten adoptioiden lisääntyminen ns. kohdemaissa heijastuu myös siihen, että kansainväliseen adoptioon tarjotaan aiempaa enemmän vanhempia lapsia sekä lapsia, joilla on terveydellisiä ongelmia.
Suomessa adoptioiden määrää pudotti viime vuonna merkittävästi se, että Venäjä-adoptiot ovat loppuneet kokonaan. Venäjä ei anna lapsia maahan, jossa on hyväksytty tasa-arvoinen avioliittolaki.
Lapsettomuushoidot ja Suomen talous heijastuvat adoptioihin
Suomessa adoptiolasta ulkomailta haluavienkin määrä on laskussa.
– Lapsettomat pariskunnat ovat melko merkittävä ja tärkeä ryhmä adoptiolasta haluavien joukossa. Vaikka adoptio ei ole lapsettomuuden hoitoa, hoitojen kehittyminen on vaikuttanut adoptiohakijoiden määrään, kertoo Irene Pärssinen-Hentula Pelastakaa Lapset ry:stä.
– Adoptioita voi vähentää sekin, että Suomen adoptiolaki rajoittaa hakijoiden ikärajan nykyisin tiukasti 50-vuoteen, arvioi Interpedian toiminnanjohtaja Anja Ojuva.
Asiantuntijoiden mukaan myös Suomen huono taloustilanne heijastuu adoptioihin.
– Adoptioprosessi edellyttää perheeltä vakaata taloudellista työllisyystilannetta. Epävarmuus tässä asiassa vähentää perheiden mahdollisuuksia aloittaa adoptioprosessi, kertoo Pärssinen-Hentula.
Lapsen adoptoiminen on kallista, sillä adoptiokustannukset maksavat vanhemmille keskimäärin 15 000 -25 000 euroa.
Kansainvälisten adoptioiden tarve ei katoa
– On erittäin hyvä asia, jos lapset saavat aidosti hyvän perheen synnyinmaastaan, mutta uskon, että kansainvälisiä adoptiota tullaan aina tarvitsemaan, arvioi Suomen suurimman adoptiopalvelun, Interpedian toiminnanjohtaja Anja Ojuva.
Myös hänen kollegansa Irene Pärssinen-Hentula uskoo, että tulevaisuudessakin on niin sanottuja väliinputoajalapsia, joille on vaikea löytää kotia heidän synnyinmaassaan. Heille tarvitaan sitoutuneita adoptiovanhempia esimerkiksi Suomesta.
Viiden vuoden odotusaika
Manuel on oppinut muutamassa kuukaudessa valtavan määrän suomenkielisiä sanoja. Viime marraskuussa vantaalaiset Terhi Hurme ja Riku Jokinen saivat Kolumbiasta puhelun, joka mullisti heidän elämänsä. Viikko myöhemmin he istuivat bogotalaisessa lastenkodissa jännittämässä kaksi ja puoli vuotta vanhan adopotiolapsensa tapaamista. – Se oli kyllä aika järisyttävä hetki hyvässä mielessä, kun näimme Manuelin ensimmäisen kerran. Siinä palkittiin lähes viiden vuoden odotus, tuore adoptioisä Riku Jokinen muistelee kyyneleet silmissä. – Manuel kutsui Terhiä heti Mamaksi, kun hän astui ovesta sisään. Hänelle oli kerrottu paljon meidän perheestä ja hän oli nähnyt meidän valokuvia. Se oli tosi hienoa, että Manuel otti meidät heti isäksi ja äidiksi, tuore isä kertoo. Nyt nelisen kuukautta myöhemmin Manuel istuu suomalaisen kotinsa sohvalla ja nimeää kirjan kuvia sujuvalla suomenkielellä. Terhi Hurme kertoo puhuvansa pojalle koko ajan ja uusi kieli tuntuu tarttuvan helposti Manueliin. Terhi Hurme ja Riku Jokinen arvelivat saavansa Kolumbiasta pienen tyttövauvan, mutta nyt leikki-ikäinen poika tuntuu heille tarkoitetulta lapselta. Pariskunta päätyi adoptioon, kun biologisen lapsen saaminen ei ollut heille mahdollista. – Nyt jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt lähteä jo aikaisemmin tähän adoptioprosessiin. Vaikka tämä ei ole helppo tie hankkia lapsi, on se kuitenkin loistava vaihtoehto. Tuoreet vanhemmat eivät pidä mahdottomana ajatuksena sitä, että heille tulisi myöhemmin toinenkin lapsi Kolumbiasta. Manuelille olisi kiva saada sisko tai veli. |
