Kansalaisaloitteen suosioon vaikuttaa sen saama mediahuomio ja aloitteen aihe. Kansalaisaloitteita tehdään usein aiheista, jotka ovat kansalaisille tuttuja ja puhuttavia – kuten työttömien töihinpatistamiseksi laadittu aktiivimalli.
Paljon julkista keskustelua aiheuttanut, työttömyysturvaan muutoksia tuonut aktiivimalli ja sen kumoamiseksi tehty kansalaisaloite on tällä hetkellä kolmanneksi suosituin kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kannatusta kerännyt aloite. Perjantaiaamuun mennessä aloite on kerännyt lähes 106 000 kannatusilmoitusta.
Nopeudessa sen peittoaa vain kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, joka keräsi vaadittavan kannatusmäärän yhden päivän aikana. Aloite keräsi yhteensä 166 851 kannatusilmoitusta.
Niin kutsutun aktiivimallin kumoamiseksi tehty kansalaisaloite keräsi eduskunnan käsittelyyn vaadittavat 50 000 kannatusääntä kahdeksassa päivässä. Oikeusministeriön erityisasiantuntija Laura Nurminen kertoo kannatusmäärän syntyneen nopeasti.
– Kansalaisaloite saattaa kerätä vaaditut äänet nopeastikin, mikäli se herättää huomion mediassa.
Puhuttavat aiheet päätyvät aloitteiksi
Nurminen kertoo, että usein kansalaisaloitteita tehdään aiheista, jotka puhuttavat ihmisiä ja jotka ovat tuttuja kansalaisille.
Ruotsin kielen asema Suomessa, kansanedustajien palkat, seksuaalirikosten rangaistukset, kesäaika, peruskoulu ja ulkomaalaisiin liittyvät asiat ovat aiheita, joista on pantu vireille useampia kansalaisaloitteita verkkopalvelussa.
Toisinaan kansalaisaloitteita joudutaan palauttamaan aloitteen tekijälle.
– Kansalaisaloitteen tarkoitus on ehdottaa lakimuutosta. Usein palautetut aloitteet ovat sellaisia, että niissä ei ole selkeästi ilmaistu, millaista muutosta lakiin toivotaan. Toisinaan tulee aloite-ehdotuksia jonkun kansanedustajan erottamisesta, Nurminen selventää.
Toisinaan kansalaisaloite-palveluun laitetaan lakiehdotuksia, joissa tarkasti mainitaan lakipykälät, joita toivotaan muutettavaksi. Ennen kansalaisaloitteen jättämistä palveluun tekstiä on saatettu jopa hioa lakiasiantuntijoiden avulla. Nurminen kuitenkin vakuuttaa, että tätä ei vaadita.
– Eduskunnan kannalta on toki toivottavaa, että aloiteteksti on tarkkaan mietitty ja perusteltu, mutta emme vaadi kieliopillista oikeellisuutta tai pitkää tekstiä. Riittää, että tekstin ilmaisee selkeästi ja se on kirjoitettu joko suomen tai ruotsin kielellä.
Vasta-aloitteet kansalaisaloitteiden riesana
Oikeusministeriön kansalaisaloitteita koskevasta arviomuistiosta selviää, että kansalaisaloitteissa niin kutsut vasta-aloitteet koetaan eduskunnassa ongelmallisiksi.
Myös juuri säädetyn lain kumoamiseksi tehdyt kansalaisaloitteet koetaan eduskunnan kannalta hankalaksi, sillä tuoreen lakimuutoksen tekovaiheessa on käyty läpi eri vaihtoehtoja ja perusteluja lakimuutokselle, joten kysymystä ei eduskunnassa mielellään avattaisi uudestaan.
Aktiivimallin kumoamiseksi tehdyssä kansalaisaloitteessa on kyse juuri tämänkaltaisesta tilanteesta, sillä kansalaisaloitteella halutaan kumota vastikään säädetty laki työttömyysturvan muutoksesta.
Silti ainakaan toistaiseksi vasta-aloitteita tai lakeja kumoavia kansalaisaloitteita ei aiota rajoittaa, sillä niitä on tullut vain muutamia ja niiden erotteleminen kansalaisaloitteista olisi monimutkaista.