Vuodenvaihteessa kuopattua aktiivimallia ei jäädä suuremmin suremaan työmarkkinoilla. TE-toimistoista kerrotaan, että aktiivimalli aiheutti eniten työtä vuoden 2018 alussa, kun leikkuri tuli voimaan. Silloin epävarmuus oli suurta ja kysymystulva suurimmillaan.
Henkilöstöpalveluyhtiö Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen totesi, ettei aktiivimallin tulo tai lähtö juuri näkynyt yhtiön toiminnassa. Työssäoloehdon täyttämiseksi vaadittiin 18 tunnin työntekoa kolmen kuukauden jaksolla.
– Jossain määrin tuli hakemuksia, joista ilmeni, että ne oli aktiivimallin takia lähetetty, mutta ei se ollut meidän toiminnan kannalta merkityksellistä. Työn hakeminen ja työntekijöiden löytäminen on tänä päivänä aika haasteellista. Jos se pelkän aktiivimallin takia tehdään, niin ei se kovin hyvää tulosta tuota, Vanhala-Harmanen sanoi STT:lle.
Lisäksi 18 tunnin minimityöaika on niin lyhyt, ettei sellaisia työtehtäviä juuri ole edes tarjolla, hän toteaa. Töitä pitäisi olla ainakin 18 tuntia viikossa.
– Me emme ole ikinä kuuluneet siihen ryhmään, joka olisi pitänyt koko aktiivimallia kovin onnistuneena, Vanhala-Harmanen sanoi.
Toimialajohtaja Heikki Ruohonen Eezy Urapalveluista kertoi, että aktiivimallin vaikutukset näkyivät heillä alkuvaiheessa siinä, että valmennuksiin tuli jonkin verran enemmän hakemuksia. Työssäoloehdon täyttäviä töitä tehtiin myös jonkin verran Eezyn kautta.
– Vaikutukset ovat ehkä olleet enemmän sillä yksilötasolla, kun työttömät ovat miettineet, mitä minun pitää tehdä.
TE-toimistoilla muita tavoitteita
Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja Pirjo Krokfors arvioi, että aktiivimallin poistumisen vaikutukset jäävät loppujen lopuksi vähäisiksi. Kurssien ja koulutusten tarjonta perustuu pitkäaikaiseen suunnitteluun, ei mallin ehtojen täyttämiseen.
– Pitkäaikaistyöttömien palvelussa minusta ratkaisevaa on se tuki, jonka ihminen pystyy ihmiselle antamaan, eri palveluvaihtoehtojen esittelyssä ja arvioinnissa yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen pohjalta.
Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Leena Tuohimaa-Kari arvioi myös, että vaikutukset mallin poistumisesta jäävät vaatimattomiksi.
– Asiakkaat ovat itse olleet kiinnostuneita, miten ehdot pystyy täyttämään. Me olemme ohjanneet ja neuvoneet ja yrittäneet auttaa. Suurin huoli on työvoiman saatavuus ja työpaikkojen täyttäminen, ja siltä pohjalta on TE-toimistojen toimintaa suunniteltu.
Leikkuri iski moniin työttömiin
Aktiivimalli ehti vaikuttaa monen työttömän tukiin. Kelan tilastojen mukaan vuosina 2018–19 malli leikkasi lähes joka toisen peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavan työttömän tukia. Saldosta puuttuvat vielä joulukuun luvut.
Tuista leikattiin 4,65 prosenttia, jos työtön ei seurantakauden aikana tehnyt vähintään 18 tuntia töitä tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin tai yritystoimintaan. Alennettua etuutta ainakin yhdessä tukimaksatuksessa saaneita oli vajaan kahden vuoden jaksolla kaikkiaan 47,5 prosenttia.
Finanssivalvonnan tilastoista ilmenee, että myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavista moni menetti tukia leikkurin takia. Viime vuoden aikana liki 32 000 työttömyyskassojen jäsentä sai alennettua ansiopäivärahaa ainakin yhdessä maksatuksessa. Kun ansiopäivärahan saajia oli yhteensä reilut 104 000, iski leikkuri noin joka kolmannen tukiin.