Kuinka suuret työllisyysvaikutukset hallituksen tällä viikolla tekemillä työllisyyspäätöksillä on? Hallitus on puhunut enimmillään 36 000 työllisen vaikutuksesta, mutta arvostelijat sanovat luvun olevan lähempänä kymmentä tuhatta.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan hallituksen alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan todellisuudessa kaukana.
– Keskeisimmät työllisyystoimet hallituksen mukaan ovat toinen versio aktiivimallista ja varhaiskasvatusmaksujen alennus. Näiden kahden toimenpiteen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi noin 10 000–15 000 työllistä, Kotamäki sanoo tiedotteessa.
Kotamäki ihmettelee samalla sitä, miksei hallitus ole arvioinut perhevapaauudistuksen ja esimerkiksi toimeentulotuen korotusta työllisyysvaikutuksiin. Kotamäen mukaan nämä toimenpiteet heikentävät työllisyyttä.
– Samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti, kun mitä hallitus on nyt julkistetuissa laskelmissa käyttänyt, näiden negatiivinen työllisyysvaikutus olisi arviolta 8 000 työllistä, tiedotteessa todetaan.
Keskuskauppakamari haluaisi lisäksi lisätä arvioihin aktiivimallin ensimmäisen osan perumisen, jonka Antti Rinteen (sd.) hallitus teki yhtenä ensimmäisistä töistään.
–Jo poistetulle aktiivimallille hallitus ei ilmeisesti laske negatiivista työllisyysvaikutusta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että virkamiehet valtiovarainministeriössä laskivat 5 000–12 000 työllisyysvaikutuksen Sipilän hallituksen aktiivimallille, Kotamäki sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliitto on samoilla linjoilla.
– Hallitus ei ole vielä lähelläkään kertomaansa 31 000 – 36 000 lisätyöllisen tavoitetta. Oikeampi luku on hädin tuskin yli 10 000. Ja sekin olettaen, että 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostoon toimeksianto tai siihen liittyvä giljotiini realisoituu täysimääräisesti, kirjoittavat EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari sekä ekonomisti Simo Pinomaa EK:n blogissa.
EK:n kaksikko arvostelee lisäksi sitä, että hallituksen toimet jäisivät kauaksi julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteesta.
– Aktiivimalli kakkosella, eläkeputken nostolla ja poistolla sekä oppivelvollisuusiän nostolla hallitus pääsee plussan puolelle karkeasti noin 300 miljoonaan euroon. Tämä on vain noin 15 prosenttia tavoitteen mukaisesta 2 miljardista eurosta, Rantahalvari ja Pinomaa sanovat.
Aktiivimalli vai ei?
Sekä Keskuskauppakamarin kuin EK:n sanavalinnoissa puhutaan ”aktiivimalli kakkosesta”, joka oli esillä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, mutta ei toteutunut.
Mallia kutsuttiin tuolloin omaehtoisen työnhaun malliksi ja se nimettiin julkisessa keskustelussa nopeasti aktiivimalli kakkoseksi.
Omaehtoisen työnhaun mallissa on jonkin verran samaa kuin Sanna Marinin (sd.) hallituksen työnhakumallissa, jota kutsutaan pohjoismaiseksi tai yksilöllisen työnhaun malliksi.
Molempien mallien mukaan työkykyisen työttömän olisi haettava keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Hakutahdissa otettaisiin huomioon työttömän työkyky ja alueellinen työpaikkatilanne.
Ainakin nykyhallituksen mallin mukaan on mahdollista, ettei hakemuspakkoa tule, jos edellytyksiä sellaisten tekemiselle ei ole. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on korostanut, ettei keneltäkään vaadita omien voimien ylitse menevää venymistä.
Jos hakemusten tekemiselle on edellytyksiä, mutta niitä ei tehdä, hakija saisi ensin huomautuksen ja sen jälkeen rangaistaisiin karensseilla.
Nykyhallituksen mallissa karenssit kevenevät kokonaisuutena, mutta eivät poistu kokonaan. Työttömälle on kuitenkin tulossa armollisempi karenssimalli Marinin hallituksen linjalla.
Jos työnhaku ei työkykyiselle työttömälle jatkossa maistu, huomautuksen jälkeen napsahtaa ensi viiden päivän karenssi, joka vaikuttaisi peruspäivärahaan 170 euron edestä ja ansioturva vähenisi 325 euroa.
Jos tämä ei auta, karenssi tuplaantuu kymmeneen päivään.
Suuri ero vanhaan malliin on se, että hallitus pyrkii palkkaamaan yli tuhat uutta virkailijaa TE-toimistoihin auttamaan työttömiä työnhaussa. Erityisesti hyväksi koettuja henkilökohtaisia haastatteluja lisätään.
Tässä suhteessa kyseinen yksilöllisen työnhaun malli on työttömälle helpompi, koska hänen ei itse tarvitse raportoida työnhaustaan. Näin oli Sipilän hallituksen omatoimisen hakumallin ideana.
Marinin hallitus tekee vielä tarkennuksia työnhakumalliinsa, joten tarkat yhtäläisyydet ja erot vanhaan tulevat vielä täsmentymään.
Henkilökohtainen apu myös lisää tutkimusten mukaan mahdollisuuksia työllistyä.
Tietyistä eroista huolimatta myös Marinin hallituksen työnhakumalli saatetaan nimetä yleisesti aktiivimalli kakkoseksi, jos hallitus ei pian keksi sille yhtä ytimekästä nimeä.
Ainakin oppositiopuolueet ja elinkeinoelämän edunvalvojat piikittelevät hallitusta mielellään käyttämällä aktiivimalli-nimeä.
Viime hallituskaudella erityisesti vasemmistopuolueet vastustivat kiivaasti molempia aktiivimalleja.