Valtaosa MTV Uutisten teettämään kyselyyn vastanneista pitää kansalaisaloitteita merkittävänä demokratian kannalta. Kuitenkin yli puolet kokee, että aloitteet eivät saa riittävästi huomiota eduskunnassa.
– Kansalaisaloitteiden merkitys demokratian toteutumisen kannalta on varsin tiedostettu. Niillä on tärkeä rooli keskustelun herättäjänä, kiteyttää e2-ajatuspajan tutkija Jussi Westinen.
Vain yksi kansalaisaloite on mennyt läpi. Mitä tämä kertoo tilanteesta?
– Aloitteen päätyminen laiksi on työläs ja pitkä prosessi. Kansalaisaloitteita kuitenkin tulee katsoa myös siltä kannalta, että ne herättävät julkista keskustelua ja nostavat tietoisuuteen ja voivat myöhemmin johtaa jatkovalmisteluihin tai muihin toimenpiteisiin.
Aniharva päätyy eduskuntaan
Sadoista tehdyistä kansalaisaloitteista vain jokunen on saanut kasaan tarvittavat 50 000 nimeä.
– Eduskuntaan on toimitettu 23 kansalaisaloitetta. Kansalaisaloite-sivuston mukaan päättyneitä kansalaisaloitteita on 731.
Torpatuilla aloitteilla on voinut olla käytännön merkitystä.
– Aloite on saattanut johtaa muihin toimenpiteisiin. Esimerkiksi ruotsin kielen pakollisen opiskelun poistamista ajanut aloite hylättiin, mutta se on edennyt alueellisten kokeilujen saralla.
Eduskunta kipuilee aloitteiden kanssa
Eduskunnan kanslian mukaan kaikkia vireillä olevia kansalaisaloitteita ei välttämättä onnistuta käsittelemään vaalikauden loppuun mennessä. Eduskunnassa on parhaillaan kahdeksan kansalaisaloitetta ja yksi on vielä tulossa.
– On tietysti epäoikeudenmukaista, että aloitteet, jotka keräävät suurta suosiota, tyssäävät jossain määrin sattumanvaraisiin aikarajoihin eli siihen, milloin eduskunta vaihtuu. Tässä voisi olla harkinnan paikka, Westinen pohtii.
Tutkimusten valossa kaikkein todennäköisin kansalaisaloitteen allekirjoittaja on nuorehko, korkeasti koulutettu, vasemmistolainen, pääkaupunkiseudulla asuva henkilö.