Kansanopistot hätääntyivät tiedoista, joiden mukaan opistoilta leikattaisiin määrärahoja reilusti.
Hallitusneuvotteluista paljastuneiden tietojen mukaan kansanopistojen, kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen määrärahoja saatetaan leikata vähimmillään 20 miljoonaa ja enimmillään 70 miljoonaa euroa. Säästöjen pelätään romuttavan opistojen toiminnan.
Monet opettajat ovat olleet huolissaan kuultuaan mahdollisista leikkauksista. Opistojen tehtävät ovat viime vuosina monipuolistuneet, sillä oppivelvollisuus pidennettiin toiseen asteeseen elokuussa 2021.
Peruskoulun kymppiluokat, maahanmuuttajien kielikurssit ja kehitysvammaisten valmentavat opinnot toimivat opistoissa. Kymppiluokalla voi esimerkiksi korottaa arvosanoja sekä miettiä mahdollisia jatko-opintosuunnitelmia.
Lue lisää: Essayah puolusti leikkauskohteiksi kerrottuja kansanopistoja – "Elämää kylille"
Lovisa Käcko on yksi lisäaikaa jatkosuunnitelmien miettimiseen halunnut kymppiluokkalainen. Hän opiskelee Kruunupyyn opistossa lähellä Kokkolaa.
– Kun lopetin yhdeksännen luokan, en tiennyt minne hakisin ja mitä haluaisin opiskella, olin myös aika väsynyt koulusta, Käcko kertoo.
Kruunupyyn rehtori Tom Hansen katsoo myös, että leikkauksilla olisi seurauksensa.
– Kymppiluokka on opiskelijoille ilmainen, myös maahanmuuttajien kielikurssit ovat maksuttomia. Se on valtavan tärkeää, se on meidän suurin koulutus(ohjelma) täällä, melkein puolet meidän oppilaista tällä hetkellä on kielioppilaita.
Hiljattain korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava, kesäyliopistot ja Sivistystyönantajat vetosivat yhteislausunnossa oppilaitoksilta leikkaamista vastaan.
Järjestöjen yhteislausunnon mukaan leikkaus vaikeuttaisi tulevan hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemistä ja heikentäisi edellytyksiä nostaa kansan koulutustasoa. Oppilaitosten lakkauttaminen iskisi lausunnon mukaan erityisesti pieniin paikkakuntiin ja kiihdyttäisi alueiden eriarvoistumista.