Kokoomuksen saamista vastauksista hallitustunnustelukysymyksiin saa jo viitteitä tulevasta hallituspohjasta.
Käytännössä hallitus rakentuu kokoomuksen ja perussuomalaisten tai kokoomuksen ja Sdp:n varaan.
Kokoomuksen ja Sdp:n välillä suurimmat erot löytyy taloudesta.
– Sdp korostaa tässä kysymyksessä kasvun ja työllisyyden vaikutusta. Tässä on ristiriitaa kokoomuksen kanssa, kokoomus haluaa enemmän niin sanottuja kovia toimia, joiden vaikutusta voidaan mitata, avaa politiikan toimittaja Juha Kaija MTV Uutiset Livessä.
Taloudessa Sdp:n kynnyskysymyksenä on myös, ettei sosiaaliturvasta leikata. Tämä saattaa taas olla vaikea rasti, jos kokoomuksen sopeutustarpeesta eli kuudesta miljardista pidetään kiinni.
Lue myös: Näin kokoomuksen Mykkänen vastaa keskustan "märkään rättiin"
Kokoomus ja perussuomalaiset
Perussuomalaisten kanssa kokoomus jakaa pääasiassa saman sopeutustarpeen, mutta erimielisyyksiäkin on.
– Keinot saattavat olla kokoomukselle vaikeasti sulatettavia. Keinot ovat näitä tuttuja eli kehitysavusta leikkaaminen, maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista ja ilmastotoimien aiheuttamista kuluista, Kaija kertoo.
Lähentymistä perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä voidaan kuitenkin nähdä muissa vaikeissa kysymyksissä.
– Kun katsoo vastauksia työperäisessä maahanmuutossa ja ilmastokysymyksissä, kokoomuksen ja perussuomalaisten kuilu ei näytä ehkä niin isolta kuin se ennen vaaleja saattoi näyttää.
– Perusuomalaisilla työperäisessä maahanmuutossa, EU:n ulkopuolelta tulevissa painopiste pitäisi olla it-asiantuntijoissa. Työntekijäammateissa ensisijaisesti perussuomalaiset haluavat (työntekijöitä) EU:n sisältä.
Perussuomalaiset nostavat erikseen esiin Etelä-Euroopan maat, joissa on nuorisotyöttömyyttä.
– Jos näistä maista ei riitä tulijoita, tässä ei suljeta pois, että muualta ei voisi tulla, Kaija huomauttaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:52
Näin puolueet kommentoivat vastauksiaan Orpon kysymyksiin
Lue myös: Keskusta ei vastannut Petteri Orpon kysymyksiin – näin päätöstä perustellaan: "Vaalituloksen mukainen"
"Tämä voi olla vaikea kysymys"
Perussuomalaisilla kynnyskysymyksissä voi kuitenkin olla yksi vaikea pala kokoomukselle, arvioi politiikan toimittaja Kaija. Puolueen kynnyskysymyksinä ovat tuntuva Euroopan ulkopuolelta tuleva "haitallinen" maahanmuutto ja julkisen talouden kannalta kestävä talouspolitiikka.
Lisäksi perusuomalaiset edellyttää, että Suomi ei hyväksy tai edistä uusi EU:n yhteisvelkapaketteja.
– Tämä (EU:n yhteisvelka) voi olla vaikea kysymys. Tässä vaiheessa ei välttämättä tiedetä, onko tällaisia tulossa, mutta näitä hyvinkin saattaa tulla, Kaija pohtii.
Tämä kanta voitaisiin Kaijan mukaan kuitenkin kiertää esimerkiksi sillä, että perussuomalaiset saisivat oikeuden äänestää mahdollisia paketteja vastaan eduskunnassa. Tällöin paketit eivät välttämättä silti kaatuisi, jos sitä tuettaisiin riittävästi oppositiosta.
Lue myös: Näin RKP vastasi kysymyksiin hallitusyhteistyöstä – lue kaikki vastaukset
Kuninkaantekijä RKP
Hallitusta muodostettaessa RKP on yllättäen noussut niin sanottuun kuninkaantekijän asemaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että oikeistohallitusta ei muodostu ilman RKP:ta. Asia varmistui viimeistään tänään, kun keskusta ei edes vastannut tunnustelukysymyksiin ja sanoi menevänsä oppositioon.
RKP on ennakkoon ilmoittanut, että se ei mene hallitukseen, jossa tehdään perussuomalaista politiikkaa.
– Kynnyskysymyksissä kaikki on ikään kuin suunnattu perussuomalaisille. Niissä puhutaan EU:sta ja ilmastoasioista. Kuitenkin RKP korostaa kahteen kertaan, että hallitusohjelmaa katsotaan kokonaisuutena eli tätä voi tulkita niin, että neuvotteluvaraa löytyy, Kaija muistuttaa.