Kokoomus voitti eduskuntavaalit. Hallitukseen se käytännössä tarvitsee joko sosiaalidemokraatit tai perussuomalaiset. "Nyt on vaihtoehtoja", toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju Huomenta Suomessa.
Kyse on taloudesta, typerys, totesi Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin vaalikampanjapäällikkö James Carville vuonna 1992.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Huomenta Suomessa eduskuntavaaleja perannut kvartetti oli hyvin pitkälti samaa mieltä: Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus hävisi talousvaalit.
– Kyllä talous oli Riikka Purrankin puheissa ja perussuomalaisten listan kärjessä. Samaan aikaan sosiaalidemokraatit varmaan aliarvioi talousteeman merkityksen ihmisten äänestyspäätöksessä, MTV:n uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen sanoo.
Lue myös: Vaaliyhteenveto: "Kansa antoi rukkaset tälle hallitukselle" – tämä on todennäköisin pohja uudelle hallitukselle
Hallituksen velanottoa kritisoitiin paljon, mutta se oli ainakin osin poikkeusolojen sanelemaa, muistuttaa MTV:n vaaliasiantuntija Jari Korkki. Siitä huolimatta "äänestäjät halusivat muutosta".
Korkki arvioi, että kokoomus ja perussuomalaiset osasivat hyödyntää velkahuolta kampanjoissaan näkyvämmin.
Talousohjelman väitetystä heppoisuudesta huolimatta Sdp onnistui lisäämään eduskuntapaikkoja. Entiset hallituskumppanit keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät sen sijaan menettivät tuntuvasti paikkojaan.
– Viesti siitä, että valtio velkaantuu, oli se, joka lopulta meni perille, Korkki summaa.
Lue myös: Ohisalo ja Andersson ilmaisivat turhautumisensa puheissaan – kirosanoilta ei vältytty
2:22
"Velkapelko otti valtaa"
Eduskuntavaaleissa yhteen ottivat kaksi näkemystä siitä, miten hyvinvointivaltio pelastetaan, sanoo Etlan Kangasharju. Yhdet kannattavat "menojen lisäämistä niitä tarvitseville", toiset "korostivat rahoitusta".
Eri näkemyksistä kertoo jotain se, että STTK:n pääekonimistin Patrizio Lainàn mukaan oikeistopuolueiden tavoitteena ei niinkään ole pelastaa hyvinvointivaltio, vaan pienentää sitä.
– Velkapelko pääsi ottamaan ehkä liikaakin valtaa. Jos katsotaan viime vuoden julkista alijäämää, se oli globaalin finanssikriisin jälkeen yksi pienimpiä, Lainà sanoo.
Lue myös: Taktinen äänestäminen jätti jälkensä – "SDP:n keskittämislogiikka keskisuurille puolueille katkeraa kalkkia"
Kokoomus on ennen vaaleja esittänyt kynnyskysymyksekseen kuuden miljardin sopeutustoimet. Ilman niitä Petteri Orpon johtama puolue ei hallitukseen lähde.
Kokoomuksen vaalivoiton myötä voisi olettaa, että kuuden miljardin sopeutuksiin on suostuttava, jos haluaa osaksi Orpon hallitusta.
– Nyt on vaihtoehtoja. Sosiaalidemokraatit eivät sulkeneet hallitusvaihtoehtoa pois pelistä. Luontevampi ja vaalikampanjoiden perusteella olisi perusporvarikuvio, jossa olisi kokoomus ja perussuomalaiset, sanoo Kangasharju.
Lue myös: Maailmalla Suomen vaalit nähtiin Marinin tappion kautta: "Voi vaikuttaa sensaatiomaiselta ja omituiselta"
2:13
Saako joku puoluejohtaja lähtöpassit vaalien jälkeen? Tässä vaihtoehdot.
Apilasuomesta perussuomeksi
Jos kokoomus valitsee hallituskumppanikseen joko perussuomalaiset tai sosiaalidemokraatit, pitää mukaan saada myös pienempiä puolueita enemmistön saavuttamiseksi.
– Jos tehdään laskutoimituksia ja mennään sinipunaovesta, ovat mukana kokoomus, Sdp ja lähes itsestään selvästi Rkp. Jos taas rakennetaan vihreän siirtymän hallitus, sinne pitäisi houkutella vihreät. Siinä alkaisi olla 114 paikkaa nopeasti laskettuna, Korkki sanoo.
Kokoomuksen, Sdp:n, vihreiden ja Rkp:n hallituksessa olisi 113 kansanedustajaa. Jos mukaan lasketaan vielä Liike Nyt, on kasassa Korkin mainitsemat 114 edustajaa.
– Keskustasta ei puhuttu vielä mitään, mutta siitä sietää puhua. Heillä on riittävästi edustajia yhdistelmässä kuin yhdistelmässä. Ratkaiseva tekijä on, miten he mieltävät oman strategisen asemansa, MTV:n Ahtiainen avaa.
Lue myös: Riikka Purra piti tunteikkaan puheen puolueelleen – itku pääsi, kun perhe tuli puheeksi
Keskustalla on jäljellä vain huonoja vaihtoehtoja, Ahtiainen kuvailee.
Ei liene houkuttelevaa lähteä apupuolueeksi porvarihallitukseen. Oppositiossa keskusta saattaisi olla samassa porukassa, jossa istui hallituksessa. Siinä kyydissä Annika Saarikon johtaman puolueen kannatus laski reippaasti.
– Pitää muistaa, että apilasuomi muuttui nyt perussuomeksi. Keskustalle voisi olla aika vaarallinen tie mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. En nyt lähde tietenkään keskustaa neuvomaan. Pelikortit ovat Orpon käsissä, Korkki päättää.
Lue myös: Perussuomalaiset sometähdet löivät läpi Pirkanmaalla: Tällainen kaksikko on kyseessä
5:05
"Me tehtiin se!" – Petteri Orpo piti puheen kokoomuksen vaalivalvojaisissa.
"Kynnyskysymykset kannattaa unohtaa"
Hallituskokoonpanon ratkaissee lopulta se, mitkä teemat kokoomus linjaa itselleen tärkeimmiksi.
Vaikka kokoomuksen ja demarien budjettipöydässä äänenpainot eittämättä kiristyisivät, on Orpon todennäköisesti helpompi sopia Marinin kuin Purran kanssa esimerkiksi vihreästä siirtymästä ja ulkomaisesta työvoimasta.
– Plus Euroopan Unionista, joka on osaltaan myös talouskysymys. Se on asia, jossa kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien on helpompi löytää yhteisymmärrys kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten, Korkki sanoo.
Lue myös: Rinne, Kärnä, Suomela, Turtiainen… – nämä tunnetut nimet ovat putoamassa eduskunnasta
Mikäli kokoomus pitää kiinni kuuden miljardin kynnyskysymyksestään, jonka Sanna Marin tyrmäsi kovin sanankääntein, on vaikeaa nähdä sinipunahallitus.
– Kynnyskysymykset kannattaa unohtaa, koska osa niistä on vaalipuheita. Tähän asti on haettu eroavaisuuksia ja erimielisyyksiä. Nyt se aika on ohi, Korkki muistuttaa.
– Mehän emme tiedä sdp:n talouslinjasta juuri yhtään mitään, koska sdp lähti vaaleihin niin sanotusti sammutetuin lyhdyin. He eivät paljastaneet äänestäjille, mistä olisivat valmiita leikkaamaan. Jos he oikeasti ajattelevat, että velalla voitaisiin tässäkin pelata, niin sitten on todella vaikea kuvitella, että he mahtuisivat samaan hallitukseen, Ahtiainen kertoo.
10:09
Vaalit on käyty, nyt pitäisi muodostaa hallitus. MTV Uutisten Ilkka Ahtiainen ja vaaliasiantuntija Jari Korkki pohtivat vaihtoehtoja.
Sipilän kaudella "nähtiin, mitä leikkaukset todella tarkoittavat"
Etlan toimitusjohtaja Kangasharjun mukaan kokoomuksen kuuden miljardin euron kynnyskysymyksen toteuttaminen on realismia.
Pelkkää leikkuria Kangasharju ei suosittele, vaan esittää, että ensin tuleva hallitus keskittyy talouskasvua kiihdyttäviin toimiin.
Mitä paremmin niissä onnistutaan, sitä vähemmän tarvitsee tehdä toimia, "joista tulee helpommin vaaleissa seurauksia", Kangasharju muotoilee.
STTK:n pääekonimistin Lainà muistuttaa, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suosio romahti nopeasti komean vaalivoiton jälkeen.
– Nähtiin, mitä leikkaukset todella tarkoittavat.
Kuusi miljardia ei Lainan mukaan ole mikään suupala, joka noin vain nielaistaan.
– Tulee olemaan todella iso urakka. Nostaisin esiin sen, että veropohja rapautuu yhden vaalikauden aikana neljä miljardia.
Lue myös: Tutkija: Vihreiden ja keskustan tappiot tekevät hallitusneuvotteluista vaikeat: "Hallitukseen houkutteleminen voi olla aika vaikeaa"
0:51
Vaalitappion kokevan Keskustan Saarikko suolasi isot puolueet suorassa lähetyksessä: “Jonkun on hieman syötävä sanojaan”.
"Pelikirja uusiksi"
Kangasharju ei suoraan arvioi, mistä kokoomusjohtoinen hallitus mahdollisesti lähtee säästämään.
Ei tosin tarvitse olla kummoinenkaan talouspuheen tulkki, että ymmärtää, mihin Kangasharju viittaa, kun sanoo, että "pitää katsoa tarkasti, mitkä ovat hyvinvointivaltion tehtävät ja mistä rahoitus tulee".
Vaalitenteissä oikeistopuolueet ovat esittäneet kiristyksiä asumistukeen ja ansiosidonnaiseen.
– Kaikki on leimattu kuristamiseksi, Kangasharju harmittelee.
– Vaalikeskustelut eivät koskaan päässeet siihen syvyyteen, että mietittäisiin, että tehtäisiin asioita järkevämmin, hän jatkaa.
Kangasharjun mukaan järkevöittämistä tehdään yksityisellä puolella jatkuvasti, julkisella puolella harvoin.
– Nyt katsotaan pelikirja ihan uusiksi.
10:03
Katso taloustietäjien eripuraiset mietteet vaalituloksesta.