Karanteenikäytännöt muuttuvat: enää karanteeniin ei määrätä rokotettuja ja taudin jo sairastaneita

Koronaan altistunutta ei enää määrätä karanteeniin tilanteessa, jossa altistunut on saanut kaksi rokoteannosta ja toisen annoksen saamisesta on kulunut viikko. 

Altistunutta ei määrätä karanteeniin myöskään tilanteessa, jossa hän on sairastanut koronan edellisten kuuden kuukauden aikana.

–  Vasta-ainetasot riittävät suojaamaan ainakin kuudeksi kuukaudeksi, ehkä pitempäänkin, mutta kuuden kuukauden raja on valittu varovaisuusperiaatteella, kertoo STT:lle THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Jos koronan on sairastanut ennen puolen vuoden jaksoa, vaaditaan karanteenin välttämiseksi myös yksi annos koronarokotetta. Rokote tulee olla saatu kuuden kuukauden sisällä tartunnan toteamisesta. 

Nohynekin mukaan koronan sairastamisesta pitää olla joko lääkärintodistus tai muu näyttö esimerkiksi laboratoriokokeesta tai maininta potilaskertomuksessa.

Karanteenia ei määrätä, ellei tartuntatautilääkäri päätä arviossaan toisin. Tartuntatautilääkäri tekee koronavirukselle altistumisesta riskinarvion, jossa hän ottaa huomioon tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa rokotteen tehoon. Näitä ovat muun muassa paikallinen virusmuunnostilanne, ikä ja mahdollinen perustauti.

Muuttuneet karanteenikäytännön ohjeet koskevat myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Koronarokote suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja vastaan. Rokote ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Siksi on tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet huolehtivat turvaväleistä, käyttävät kasvomaskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Uutinen päivitetty 18.5. klo. 11:54 STT:n tiedoilla.