Tuoreen suomalaisväitöksen mukaan atoopikot voivat helpottaa oireitaan nauttimalla ravintokuitua ja välttämällä turhia antibiootteja.
Atooppisesta ihottumasta kärsivät voivat lievittää ihottumansa oireita nauttimalla ravintokuituja ja välttämällä turhia antibioottikuureja. Näin tiettyjen suoliston bakteerien määrä kasvaa, jolloin kasvaa myös niiden tuottamien tuottamien rasvahappojen, butyraattien määrä. Butyraatit saattavat lievittää atooppisen ihottuman oireita.
Filosofian maisteri Lotta Nylund todensi yhteyden Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. On arvioitu, että vähentynyt mikrobialtistus on tärkeä allergisille ja muille kroonisille tulehduksellisille sairauksille altistava riskitekijä. Poikkeava suolistomikrobisto on yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua esimerkiksi atooppiseen ihottumaan.
– Aiemmin saadut tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Tiettyjä mikrobiston komponentteja, jotka toimisivat joko atopialta suojaavina tai sille altistavina tekijöinä, ei ole aikaisemmin pystytty tunnistamaan. Väitöstyöni tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siihen, mitkä mikrobiryhmät saattaisivat toimia näiltä sairauksilta suojaavina tai toisaalta niiden kehittymiselle altistavina tekijöinä, Nylund sanoo.
Varhaislapsuuden altistus mikrobeille merkittävä tekijä immuunijärjestelmän muodostumiselle
Nylund havaitsi kuuden kuukauden ikäisillä atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla eroja oireiden vakavuuden ja suoliston bakteeriston välillä. Niillä atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla, joilla bakteeristo oli monimuotoisempi ja butyraattia tuottavien bakteerien määrän korkeampi, ihottumaoireet olivat lievempiä.
– Allergiset sairaudet ovat viime aikoina yleistyneet nopeasti etenkin länsimaisissa hyvinvointivaltioissa. Varhaislapsuuden aikainen altistus mikrobeille on merkittävä tekijä muun muassa immuunijärjestelmän muodostumiselle ja kehittymiselle. Suolistomikrobeilla on myös useita muita ihmisen terveyden kannalta olennaisia tehtäviä, kuten erilaisten bioaktiivisten yhdisteiden tuottaminen ja suolen epiteelin toiminnan sääteleminen, Nylund sanoo.
Lapsen suolistomikrobisto kehittyy vaiheittain
Nylund määritteli tutkimuksessaan äidin suolistomikrobiston ja yhteisen elinympäristön vaikutuksen lapsen suolistomikrobiston kehittymiseen varhaislapsuudessa.
– Tulokset osoittavat, että lasten suolistomikrobiston kehittyminen on vaiheittainen prosessi, jossa tietyt bakteeriryhmät saavuttavat aikuisenkaltaisen tason aiemmin kuin muut bakteeriryhmät. Imeväisiässä lapsen suolistomikrobisto on hyvin yksinkertainen, ja bakteerilajien monimuotoisuus kasvaa voimakkaasti kun vierotus äidinmaidosta aloitetaan, Nylund sanoo.
Kolmeen ikävuoteen mennessä lapsen suolistomikrobiston lajikoostumus on melko ”aikuismainen” ja hyvin samankaltainen kuin äidillä.
– Mikrobiston kehittyminen kuitenkin jatkuu, sillä sen monimuotoisuus, diversiteetti, on tässä iässä vielä merkittävästi alhaisempi kuin aikuisilla, Nylund sanoo.
Lähde: Turun yliopisto