Tuoreen tutkimuksen mukaan altistuminen kodin kosteusvauriolle varhaislapsuudessa on yhteydessä lapsen pysyvään astmaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen tulos vahvistaa aiempaa tutkimustietoa kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä.
– Olemme aiemmin osoittaneet, että kosteusvaurio ja näkyvä home lapsen pääasiallisissa oleskelutiloissa ovat yhteydessä lisääntyneeseen astmaan sairastumisen riskiin. Tutkimuksemme mukaan kosteusvauriot niissä kodin tiloissa, joissa lapsi oleskelee, ovat yhteydessä erityisesti pysyvään astmaan, ei ohimenevään pienten lasten infektioihin liittyvään astmaan, THL:n johtava tutkija Anne Karvonen kertoo tiedotteessa.
Pediatric Allergy & Immunology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuitenkin painotetaan, etteivät kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä – astman laukaisevia riskitekijöitä tunnetaan kymmeniä.
Huolehtimalla rakennusten ja sisäympäristöjen kunnosta kosteusvaurioiden aiheuttamaa astmariskiä on kuitenkin mahdollista välttää.
Lue myös: Kosteusvaurioihin liittyvää astmaa sairastavien geeniprofiili ei eroa muista – ympäristöherkkien oireiden syy yhä mysteeri
Elinympäristön vaikutus lasten astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä
Tammikuussa julkaistu tutkimus on osa LUKAS-syntymäkohorttiaineistoa eli tutkimusyksikkönä on käytetty tiettynä ajanjaksona syntyneitä. Kyseisessä tutkimuksessa seurattiin vuosina 2002–2005 syntyneitä suomalaislapsia syntymästä kuuden vuoden ikään saakka.
Tutkimuksen mukaan kosteusvauriot niissä kodin tiloissa, joissa lapsi oleskelee, ovat yhteydessä erityisesti pysyvään astmaan, ei ohimenevään pienten lasten infektioihin liittyvään astmaan.
Aineistoa tutkimalla pyrittiin selvittämään, millaisia mikrobialtistuksen suojaavia tai haitallisia vaikutuksia elinympäristöllä on lasten astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä.
– Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty kosteusvaurioiden yhteyttä astman eri alatyyppeihin. Astmalla on monia alatyyppejä, joilla on osin erilaiset riskitekijät. Näiden riskitekijöiden ymmärtäminen on oleellista astman ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen toteaa tiedotteessa.
Tässä osatutkimuksessa oli mukana 344 lasta, joiden kodeissa oli lapsen ollessa alle vuoden ikäinen havaittu kosteusvaurio tai näkyvää hometta. Lasten kasvua ja kehitystä seurattiin kyselytutkimuksilla ja tutkimuskäynnillä kuuden vuoden ikään asti.
Lue myös: Metsän mikrobeilla rikastettu hiekkalaatikko voi parantaa lasten immuunijärjestelmää – ainakin kaksi päiväkotia kiinnostunut kokeilemaan
Lue myös: Seksi voi laukaista astman pahenemisvaiheen – "Monet ihmiset eivät ymmärrä, että..."
Katso myös: Tutkimus selvitti, miten eletään terveenä 90-vuotiaaksi – Viimeistään tässä iässä on syytä alkaa kiinnittää huomiota itseensä
7:39
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Annele Urtamo on tutkinut tekijöitä onnistuneen vanhenemisen taustalla.
Lähde: THL