Tutkijoiden mukaan useamman kielen hallitseminen kehittää muun muassa ongelmanratkaisukykyä, sosiaalisia taitoja ja keskittymistä.
Suomessa kaksikielisyys on yleistä ja suomalaiskouluissa panostetaan kielten opiskeluun. Tutkijoiden mukaan tästä onkin hyötyä myös muun kuin kielellisen kehityksen osalta, sillä se vaikuttaisi kehittävän myös muuta älykkyyttä ja muun muassa sosiaalisia suhteita.
– On todisteita, että kaksikielisillä kumpikin kieli aktivoituu toista käytettäessä. Tämä pakottaa aivot ratkaisemaan konflikteja, jotka treenaavat kognitiivisia toimintoja, Yudhijit Bhattacharjee kirjoittaa New York Timesin julkaisemassa artikkelissa.
Bhattacharjeen mukaan kaksikielisyys edistää lapsen kykyä suoriutua myös muista ajattelua vaativista tehtävistä, kuten ongelmien ratkaisemisesta ja suunnittelusta, minkä lisäksi se parantaa keskittymiskykyä.
Kaksikielisyys tukee myös sosiaalisia taitoja?
Kaksikielisyyden eduista kirjoittaa myös Cornellin yliopiston professori Katherin Kinzler. Hän viittaa tutkimustuloksiin, jotka osoittavat että useamman kielen hallitseminen parantaa myös lapsen sosiaalisia taitoja.
– Kokosimme ryhmän 4–6-vuotiaista amerikkalaislapsista ja asetimme heidät tilanteeseen, jossa heidän oli osattava nähdä asiat toisen ihmisen perspektiivistä.
Esimerkiksi yhdessä koetilanteessa lapset näkivät kolme autoa, pienen, suuren ja keskikokoisen. Aikuiset taas näkivät vain keskikokoisen ja suuren, ja lapset tiesivät tämän. Kun aikuinen pyysi lasta siirtämään pientä autoa, osa lapsista ymmärsi aikuisen tarkoittavan heidän keskikokoisena näkemäänsä – he osasivat nähdä tapahtuman aikuisen perspektiivistä ja ymmärsivät, ettei aikuinen nähnyt kaikkein pienintä autoa.
Kinzlerin mukaan useamman kielen hallitsevat lapset suoriutuivat tehtävästä paremmin kuin vain yhtä kieltä puhuvat.
– Puheen tulkitseminen vaatii usein paitsi sisällön, myös kontekstin ymmärtämistä – mitä puhuja tietää tai ei tiedä? Mitä hän halusi ilmaista? Useamman kielen keskellä kasvaneet lapset oppivat rutiininomaisesti ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa, Kinzler kirjoittaa.
Myös säännöllinen altistuminen muille kielille niitä kuitenkaan täysin hallitsematta vaikutti testituloksiin. Jos esimerkiksi toinen isovanhemmista puhui muuta kuin lapsen äidinkieltä, testitulokset olivat paremmat kuin täysin yksikielisillä lapsilla.
Lähde: Busines Insider, New York Times – Why bilinguals are smarter? New York Times – The superior social skils of bilinguals