Tutkimuksessa havaittiin, että pikkulasten ruutuajan ja kehitysviiveiden välillä oli jonkinlainen yhteys.
Puhelimen tai tabletin antaminen pikkulapselle voi tuntua harmittomalta ratkaisulta, kun itsellä on kiire, mutta tutkimuksen mukaan se voi vaikuttaa nopeastikin lapsen kehitykseen. Japanilaisaineistoon pohjautuvan tutkimuksen havainnoista kertoo uutissivusto CNN.
Tutkijoiden mukaan 1–4 tuntia ruutuaikaa 1-vuotiaana oli yhteydessä suurempaan kommunikoinnin, hienomotoriikan, ongelmanratkaisun sekä henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen kehittymisen viivästymisen riskiin 2-vuotiaana. Näin kertoo elokuussa JAMA Pediatrics -lehdessä julkaistu tutkimus, jossa tutkittavia lapsia oli 7 097.
– Tämä on erittäin tärkeä tutkimus, koska otos on todella suuri ja koska lapsia on seurattu pitkään, sanoo Jason Nagata, lastentautien apulaisprofessori Kalifornian yliopistosta.
Nagata ei ollut mukana tutkimuksen teossa. Hänen mukaansa tutkimus tarjoaa tietoa aiheesta, jota ei ole tutkittu niin paljon. Siinä tunnistettiin, että ruutuaika olisi yhdistettävissä tiettyihin taitoihin – kuten kommunikointiin ja ongelmanratkaisuun – liittyviin kehitysviiveisiin.
Nagata korostaa, että aiemmin ei ole tehty kovin monia tutkimuksia, joissa tätä asiaa olisi tarkasteltu usean vuoden seurantatiedoilla.
Lue myös: Optikko neuvoo helpon keinon ehkäistä kuivia silmiä – vaiva yleistyy älylaitteita käyttävien nuorten keskuudessa
Tutkimusmateriaalina äitien raportit
Lapset ja heidän äitinsä olivat osa japanilaista Tohoku Medical Megabank Project Birth and Three-Generation Cohort Study -tutkimusta. Heidät rekryttiin tutkimukseen 50 synnytysklinikalta ja sairaalasta Miyagin ja Iwaten prefektuureista heinäkuun 2013 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka monta tuntia lapset käyttivät ruutuja per päivä ollessaan 1-vuotiaita ja miten he suoriutuivat testeistä erilaisilla kehityksen alueilla 2- ja 4-vuotiaina. Näitä osa-alueita olivat kommunikointitaidot, hienomotoriset taidot, henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Molemmat tutkimukset perustuivat äitien itse tekemään raportointiin.
Ruutuajalla ja kehitysviiveillä jonkinlainen yhteys
Tutkimuksessa havaittin, että parin vuoden iässä ne, joilla ruutuaikaa oli kertynyt 1–4 tuntia päivässä, omasivat jopa kolme kertaa todennäköisemmin kehitysviiveitä kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaidoissa.
Neljä tuntia tai enemmän ruudun ääressä viettäneillä oli 4,78 kertaa todennäköisemmin alikehittyneet kommunikointitaidot, 1,74 kertaa todennäköisemmin puutteita hienomotorisissa taidoissa ja kaksi kertaa muita todennäköisemmin alikehittyneet henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot kahden vuoden iässä. Neljänteen ikävuoteen mennessä riskin havaittiin rajautuvan vain kommunikoinnin ja ongelmanratkaisun osa-alueelle.
CNN pyysi toistakin ulkopuolista asiantuntijaa kommentoimaan tutkimusta. Lastenlääketieteeseen erikoistunut apulaisprofessori John Hutton Cincinnatin yliopistollisesta lastensairaalasta kertoo, että toistaiseksi ruutuaikaa koskevassa kirjallisuudessa on käsitelty suhteellisen vähän sitä, millaiset ovat ruudulle altistumisen vaikutukset hyvin pieniin lapsiin ja etenkin vauvoihin.
Tutkimuksessa äidit pitivät kirjaa siitä, paljonko heidän lapsillaan oli ruutuaikaa.
Kielellinen kehitys voi viivästyä
Ruutuajasta kommunikointitaidoille mahdollisesti aiheutuvat haitat voivat Huttonin mukaan liittyä jollain tapaa siihen, että lapsilta viedään kielellisen kehityksen ajurit.
– Lapset oppivat puhumaan, kun heitä kannustetaan siihen. Hyvin usein, jos he vain katsovat ruutua, ei heillä ole mahdollisuutta harjoitella puhumista.
– He saattavat kuulla paljon sanoja, mutta eivät harjoittele sanojen sanomista tai saa runsaasti vastavuoroisia vuorovaikutustilanteita muiden kanssa.
Hutton lisää, että teknologian käyttö voi viedä aikaa ihmissuhteilta, jotka kasvattavat sosiaalisia taitoja. Oikeat ihmiset kun ovat moniulotteisempia kuin hahmot näytöllä. Kun katsomme muiden ihmisten kasvoja, aivomme alkavat pohtia, miten tämän kanssa pitäisi olla vuorovaikutuksessa.
Lue myös: Yksi tapa suojaisi silmiä ruutuajan haitoilta, mutta yllätkö suosituksiin? Likinäöllä vakaviakin seurauksia
Vaikutuksia hienomotoriikkaan ja tunteiden käsittelyyn
Toinenkin miinus löytyy.
– Passiivisella näytön katselulla, jossa ei ole interaktiivisuutta tai fyysistä puolta, lapset todennäköisemmin pysyvät paikallaan eivätkä pysty harjoittelemaan motorisia taitoja, sanoo Nagata.
Jos lapsilla ei ole tarpeeksi aikaa leikkiä tai heille annetaan tabletti-älylaite käteen, jotta heidän negatiiviset tunteensa tyyntyisivät, voi se estää heitä saavuttamasta tärkeää kehityksen virstanpylvästä eli kykyä luovia epämukavien tunteiden kanssa.
– Pidemmällä tähtäimellä yksi tavoitteista on se, että lapsi pystyisi istumaan hiljaa omien ajatustensa kanssa, Hutton sanoo.
– Kun heidän annetaan pitkästyä vähän aikaa, heistä tuntuu ensin epämukavalta, mutta sitten he tuumaavat, että okei, haluan tehdä oloni mukavammaksi. Silloin luovuus astuu kehiin.
Nagata sanoo, että muutkin tekijät voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen. Näitä ovat esimerkiksi perimä, haitalliset kokemukset, kuten laiminlyönti ja hyväksikäyttö, sekä sosioekonomiset tekijät.
Viimeisimmässä tutkimuksessa paljon ruutuaikaa omaavien lasten äidit olivat todennäköisemmin muita äitejä nuorempia, eivät olleet ennen synnyttäneet, heidän kotitaloutensa tulot olivat matalammat, koulutustasonsa alempi ja he saattoivat kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Tutkimuksessa ei kerrottu tarkemmin, millaista lasten ruutuaika oli.
Tutkimuksen rajoitteet
Tutkimuksen tuloksia tulkitessa kannattaa muistaa tietyt rajoitteet. Asiantuntijoiden mukaan vanhemmat ovat saattaneet haluta ikään kuin sanoa oikeat asiat tutkimuksessa tai raportoida asioita, joita pidetään sosiaalisesti hyväksyttävinä. Tämän vuoksi he ovat voineet raportoida lapsillaan olleen vähemmän ruutuaikaa kuin näillä todellisuudessa oli sekä liioitella sen, miten heidän lapsensa ovat kehittyneet.
Lisäksi tutkijoilla ei ollut tarjota yksityiskohtia siitä, millaista lasten ruutuaika oli. Kaikki ruutuajan muodot eivät asiantuntijoiden mukaan omaa samanlaista mahdollisuutta vahingoittaa tai hyödyttää lapsia.
– Eräs hyvin tärkeä kysymys on aina se, että katsooko vanhempi ruutua yhdessä lapsensa kanssa, sanoo Hutton.
– Jos niin tehdään yhdessä, on monilla negatiivisilla vaikutuksilla taipumus lieventyä.
Lue myös: Jo pienikin lapsi voi törmätä pornoon – seksuaalikasvattaja neuvoo, kuinka puhua aiheesta: "Viimeistään ennen alakoulun aloittamista olisi hyvä käydä läpi"
Nämä ovat parempia puuhia lapselle
Jos sinun pitäisi keksiä taaperollesi tekemistä, jotta saat hoidettua asioita tai hetken rauhaa, asiantuntijat vinkkaavat antamaan tälle kirjan, jotain väritettävää tai leluja. Joskus taapero saattaa viihtyä niiden parissa syöttötuolissakin.
Mikäli ruutuaikaan on turvauduttava, Nagata vinkkaa antamaan taaperolle tapitettavaksi opetuksellista sisältöä tai videopuhelun läheisten kanssa, jotta tämä pääsee osaksi jonkinlaista sosiaalista vuorovaikutusta.
Hutton ja Nagata suosittelevat myös, että kaikkien lyhyimpiä videoita ei kannata taaperolle antaa katsottavaksi. Ne voivat vaikuttaa hänen kykyynsä keskittyä ja ymmärtää, mitä oikein katsoo. Pidemmät videot ovat parempia.
Yritä olla valikoiva sen suhteen, milloin päätät turvautua ruutuaikaan. Nagata kehottaa pistämään laitteet pois päältä, kun niitä ei käytetä.
– Katselu ilman syytä voi häiritä lasten keskittymistä siihen, mitä tämä parhaillaan tekee tai kasvokkain tapahtuvaa kommunikointia.
Asiantuntijoiden mukaan vanhempien olisi tärkeää näyttää mallia omalla esimerkillään. Heidänkään ei tulisi ylen määrin viettää aikaa ruudun äärellä, sillä lapsilla on tapana matkia näkemäänsä.
Katso myös video: Paljonko on sopiva määrä ruutuaikaa lapselle?
9:12
Viiden jälkeen -haastattelussa kysymykseen vastaa MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Inka Kiuru.
Lue myös: Supernanny puuttuisi lasten älypuhelinten käyttöön – huolissaan lieveilmiöistä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: CNN