Katja muistaa poliisiautosta näytetyn pysähtymismerkin, mutta pian pimeni, ja hän heräsi teho-osastolta: "Elämä on hyvin pienistä asioista kiinni"

Kun kuopiolainen Katja Laakkonen, 37, lähti viime viikon keskiviikkona ajamaan työpäivän päätteeksi kohti kotiaan, ei hänellä ollut aavistustakaan siitä, että täysin tavanomainen kotimatka päättyisi Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osastolle.

Ihan tarkkaa kuvaa Katjalla ei vieläkään ole siitä, miten illan tapahtumat etenivät, sillä hän kertoo MTV Uutisille muistavansa vain pätkiä ajomatkasta.

– Muistan ajaneeni moottoritielle ja jossain vaiheessa autoni oikea kylki osui moottoritien kaiteeseen. Seuraava muistikuvani on, että poliisit ajavat taakseni ja näyttävät pysähtymismerkkiä, hän kertoo.

Lue myös: Onnettomuustutkija Tapio varoittaa autoilijoita: Harmittoman näköinen "lärpykkä" liitetty ainakin kahteen kuolonkolariin tänä vuonna

Katja poistui seuraavasta moottoritien rampista ja pysähtyi kylmäaseman pihaan. Poliisit jututtivat Katjaa ja luonnollisesti myös puhalluttivat. Nollat tuli. Hänelle tehtiin myös huumepikatesti, joka ei sekään värähtänyt. 

Poliisit olivat kuitenkin tilanteen tasalla ja huomasivat, että kaikki ei todellakaan ollut kunnossa.

– En muista juurikaan, mitä olen poliiseille puhunut, mutta onneksi he soittivat ambulanssin.

Katja kertoo muistavansa kävelleensä ambulanssin kyytiin, mutta sen jälkeen filmi on poikki.

– Seuraavan kerran herään illalla Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osastolla.

Lääkärit kertovat, että Katja on saanut epileptisen kohtauksen ambulanssissa.

– Joku sivullinen oli onneksi huomannut seilailevan ajotyylini moottoritiellä ja soittanut hätänumeroon.

Tästä ilmoituksesta Katja kertoo olevansa ikionnellinen.

Lue myös: Tunnista epilepsia – tunnetuin oire ei ainoa

– Ilman tätä henkilöä olisin voinut saada kohtauksen ratissa ja aiheuttanut suuremman onnettomuuden. Pahimmassa tapauksessa sivullisiakin olisi loukkaantunut, hän kertoo.

Katja kiittelee myös poliisin tilannetajua.

– Onneksi he soittivat minulle ambulanssin, eivätkä lähteneet viemään minua poliisiasemalle tai esimerkiksi terveyskeskukseen.

"Kiitos sydämeni pohjasta"

Katja kertoo MTV Uutisille, ettei hänelle ole koskaan sattunut mitään vastaavaa.

– En ole aiemmin sairastanut epilepsiaa, eikä viitteitä mistään sellaisesta ole koskaan ollut.

Tapauksen jälkeen voimakkain tunne oli epätodellisuus.

– Miten minulle voi käydä näin? Ja miksi? 

Hiljalleen tajuntaan iski myös ymmärrys siitä, kuinka huonosti tilanteessa olisi voinut käydä, mikäli sivulliset ja poliisi eivät olisi puuttuneet niin ripeästi kuin he tekivät.

– Pahimmassa tapauksessa 8-vuotias poikani olisi nyt ilman äitiä.

Epätodellisuus vaihtui kuitenkin nopeasti syvään kiitollisuuteen.

– Minua auttaneille en osaa muuta sanoa kuin kiitos sydämeni pohjasta, Katja sanoo.

Hätänumeroon ilmoituksen tehneen henkilön sekä poliisin lisäksi Katja toivoo kiitostensa tavoittavan myös Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osaston sekä neurologian osaston henkilökunnan – häntä hoitaneita ja kuljettaneita ensihoitajia unohtamatta.

– Elämä on hyvin pienistä asioista kiinni, eikä koskaan voi tietää mitä seuraava hetki tuo tullessaan.

– Tässä kyllä toteutui sanonta "onni onnettomuudessa", hän toteaa.

Lääkäri määräsi ajokieltoon vuodeksi

Katja sai sairauskohtauksensa myötä epilepsiadiagnoosin ja -lääkityksen.

– Samalla tuli myös vuosi ajokieltoa, hän toteaa ja sanoo olevansa nyt sairauslomalla töistä.

Katja muistuttaa, kuinka tärkeää on soittaa apua jollekin, joka vaikuttaa olevan sen tarpeessa – vaikka ei olisikaan ihan sataprosenttisen varma.

– Jos joskus tulee tunne, että pitäisikö soittaa hätäkeskukseen, niin soita! On aina parempi toimia kuin myöhemmin katua.

Lue myös: "Maalaisjärjen käyttö on sallittua" – millaisista asioista liikenteessä on syytä ilmoittaa hätäkeskukseen?