Vaikka esteettisen kirurgian taso on Suomessa korkea, se ei ole missään täysin riskitöntä. Aina on joku, jolle tuleekin leikkauksen jälkeen infektio, verenvuoto tai vaikka veritulppa. Silikoni-implantit aiheuttavat ongelmia sitä todennäköisemmin, mitä kauemmin niiden kanssa elää. Maailmalla esteettisen kirurgian tiedetään vaatineen jopa kuolonuhreja.
– Suomessa voi hakeutua esteettiseen kirurgiaan ja hoitoihin luottavaisin mielin. Yksityisten laitosten turvallisuustaso on korkea. Täällä ei tarvitse pelätä, että joutuisi kaltoinkohdelluksi, HYKS:n plastiikkakirurgian vastaava ylilääkäri ja professori Hannu Kuokkanen sanoo.
Kuokkanen toimii plastiikkakirurgina myös yksityisen sektorin puolella.
– Tärkeää on, että potilasta informoidaan realistisesti kaikista toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä, niin kuin minun kokemukseni ja tietojeni mukaan tehdäänkin. Suomessa plastiikkakirurgikunnalla ei ole sellaista ongelmaa, että haluttaisiin saada myytyä mahdollisimman paljon toimenpiteitä. Riskit kerrotaan kauttaaltaan rehellisesti, ja aikuiset potilaat tekevät päätöksen saamansa tiedon valossa.
Plastiikkakirurgiaan, kuten kaikkeen kirurgiaan, liittyy komplikaatioriskejä. Niistä yleisimpiä ovat infektiot.
– Haavan infektoitumista pyritään kaikin keinoin välttämään, mutta sataprosenttisesti sitä ei pystytä estämään. Puhtaimmissakin leikkauksissa infektioita seuraa pienelle prosentille potilaista.
– Suomessakin on tapauksia, joissa aivan terveille ja nuorille ihmisille on tullut pienten suonikohjuleikkausten jälkeen erittäin rajuja infektioita, jotka ovat johtaneet pitkiin tehohoitoihin ja useisiin leikkauksiin. Ne ovat harvinaisia, mutta niitä tapahtuu.
Yhtenä riskinä on leikkauksen jälkeinen verenvuoto.
– Vaikka leikkausta lopetettaessa ei olisi mitään ongelmia, myöhemmin joku verisuoni saattaa aueta ja muodostaa leikkausalueelle niin suuren verenpurkauman, että joudutaan suorittamaan uusintaleikkaus verihyytymän poistamiseksi.
Kuvassa tehdään rasvaimua.
– Leikkauksessa voi myös tulla jalkaan veritulppa, joka pahimmillaan saattaa edetä keuhkoveritulpaksi. Mitä kauemmin leikkaus kestää, sitä suurempi riski on. Suomessakin on ollut pitkäkestoisten rintojen korjausleikkausten jälkeen muutamia kuolemantapauksia yllättävän keuhkoveritulpan takia.
Veritulpan riskiä nostavat tupakointi, ylipaino ja jotkut sairaudet.
– Jos potilaalla on ollut aikaisemmin keskenmenoja tai veritulppia jalassa, hänellä saattaa olla verenhyytymistaipumus, joka sekin lisää selkeästi veritulpan riskiä. Tällaisessa tapauksessa käytetään ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen verenohennuslääkettä. Se toisaalta lisää hiukan verenvuodon taipumusta.
– Rasvaimuihin tai rasvansiirtoihin liittyviä kuolemantapauksia minulla ei ole Suomesta tiedossa. Mutta isoihin rasvansiirtoihin liittyy kyllä vaara rasvaemboliasta eli siitä, että rasva hakeutuukin keuhkoihin. Tässä yhteydessä ulkomailta on raportoitu jopa kuolemaan johtavia komplikaatioita.
Silikonit vaikeuttavat rintojen tutkimista ja rintasyövän hoitoa
Silikoni-implanttien ottamista Kuokkanen kehottaa harkitsemaan tarkkaan.
– Ajan kanssa ne voivat kapseloitua, kovettua, muuttaa paikkaa tai tulla kivuliaiksi. Implanttien ympärille saattaa myös tulla infektioita. Jos verenkiertoon pääsee bakteereita, ne saattavat hakeutua kehon vierasesineeseen eli silikonirintaan samalla tavalla kuin vaikka tekoniveleen tai sydänläppään. Sitä pystytään harvoin hoitamaan lääkkeillä, vaan vierasesine pitää poistaa.
– Varsinkin nuorena otetut silikonit saattavat olla pitkällä tähtäimellä hyvin haitalliset. Mitä nuorempana implantit hankkii, sitä pidempi on niiden käyttöaika ja suuremmat elinaikaiset riskit. Todennäköisyys, että nuorena silikonirinnat ottanut joutuu jossakin vaiheessa elämäänsä uusintaleikkaukseen, on melko suuri.
Silikoni-implantit voivat ajan kanssa esimerkiksi muuttaa paikkaa. Kuvituskuva.
Kuokkanen sanoo, että naiset eivät yleensä tule myöskään huomioineeksi implanttien vaikutusta mahdollisen rintasyövän tutkimiseen ja hoitoon.
– Nykytiedon valossa joka kymmenes nainen tulee saamaan rintasyövän elämänsä aikana. Jos on silikoni-implantit, niin rintojen tutkiminen mammografialla vaikeutuu. Käytännössä kaikki naiset tulevat jossakin elämänsä vaiheessa kokemaan rinnoissa jonkinlaisia kyhmyjä, joita pitää tutkia. Rutiinitutkimuksia olisi hyvä tehdä 40 ikävuoden jälkeen.
– Sinänsä tilanne ei ole mahdoton, että rinnat voidaan toki tutkia mammografian sijaan magneettikuvauksella tai ultraäänilaitteella. Mutta kun rinnan sisällä on implantti, myös rintasyövän hoito ja säästävän leikkauksen tekeminen vaikeutuu.
Kuokkanen kertoo, että silikoni-implantit eivät lisää rintasyöpäriskiä.
– Itse asiassa rintasyövän frekvenssi implanttipotilailla on pienempi kuin yleensä. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että rintakudosta on näillä potilailla vähemmän.
Hiljattain on kuitenkin todettu, että silikoni-implantti voi joskus aiheuttaa paikallisen pahanlaatuisen muutoksen.
– Rinnan alueelle voi tulla silikoni-implantin aiheuttamana niin sanottu suurisoluinen lymfooma. Se on pahanlaatuinen, mutta paikallinen ja ei yleensä kovin aggressiivinen kasvain. Se on myös erittäin harvinainen: sitä on todettu kolmella tapauksella miljoonasta.
"Pääkaupunkiseudulla kaikenkarvaisia yrittäjiä"
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Asko Salmi kertoi Huomenta Suomessa huhtikuussa 2014, että alalla on paljon myös epämääräisiä yrittäjiä, joiden aikaansaannoksia joudutaan korjailemaan.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.